S-ryhmä julkisti keväällä 2020 tiukat ilmastotavoitteet, joiden mukaan ryhmä aikoo olla hiilinegatiivinen oman toiminnan osalta 2025 loppuun mennessä. Lisäksi se pudottaa oman toiminnan osalta ilmastopäästöjensä määrää 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä.
Ilmastonmuutokseen ja ilmastopäästöihin liittyy uusia tai vaikeasti ymmärrettäviä termejä. Ohessa lyhyt johdatus keskeisiin sanoihin ja toimintatapoihin. Toivottavasti se kirkastaa, mistä ilmastotyössä on kyse.
Keskeisiä termejä:
1. Hiilinegatiivisuus
Hiilinegatiivisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että sidomme hiiltä ilmasta enemmän kuin mitä toimipaikasta tai koko S-ryhmästä syntyy. Toiminnallamme siis pienennämme ilmakehän hiilipitoisuutta ja lopullinen vaikutuksemme hiilidioksidin määrään on vähentävä eli negatiivinen.
Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yleensä oman toiminnan tiukkojen päästövähennyksien lisäksi myös kompensaatiota. Kompensaatiossa vahvistetaan luonnon omaa hiilensidontaa tai vaihtoehtoisesti poistetaan hiilidioksidia teknologian avulla ilmakehästä.
2. Hiilineutraali ja päästövapaa
Kun toimipaikassa ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä, se on hiilineutraali. Hiilineutraali toiminta kokonaisuudessaan ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, sillä hiilidioksidipäästöjen määrä on nolla. Toisin sanoen toiminta on päästövapaa.
3. Ilmastopäästö/hiilipäästö/kasvihuonekaasupäästö
Näitä termejä käytetään ristiin puhuttaessa kasvihuonekaasuista, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Hiilidioksidin lisäksi kasvihuonekaasuja ovat muun muassa metaani ja otsoni. Myös kylmälaitteissa olevat kylmäaineet toimivat voimakkaina kasvihuonekaasuina.
Koska eri kasvihuonekaasuilla on erilainen vaikutus ilmastoon, joudumme muuntamaan muut kasvihuonekaasut kertoimilla yhteismitallisiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e) saadaksemme selville niiden kokonaisvaikutuksen.
4. Kompensaatio
a: S-ryhmän yhdessä tekemä tai yksittäisen yrityksen tekemä kompensointi
Kompensointi liittyy tavoitteeseemme olla hiilinegatiivinen oman toiminnan osalta. Päästöjen vähentämisen jälkeen voi jäljelle jäädä esimerkiksi käyttämämme kaukolämmön tuotannosta syntyvää hiilikuormaa. Kompensoinnilla pyritään kumoamaan aiheutettujen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset. S-ryhmän kompensoinneissa tavoitellaan aina hiilinegatiivisuutta eli päästöjä ylikompensoidaan.
Käytännössä kompensoinnissa sidotaan pois ilmakehästä vähintään toimipaikkojen päästömäärää vastaava määrä hiilidioksidia. Kompensoinnissa hyödynnetään sertifioituja eli kolmannen osapuolen tehokkaiksi varmentamia hankkeita. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi metsitykseen tai energiatehokkuuteen.
b: S-ryhmän kuluttajille tarjoama kompensointimahdollisuus
Tulevaisuudessa saatamme tarjota palvelua, jolla kuluttaja voi kumota oman kulutuksensa hiilidioksidipäästöt joko yhden tuotteen tai koko kulutuksensa osalta. Nämä päästöt eivät sisälly S-ryhmän omasta toiminnasta syntyviin päästöihin, siksi saatamme tarjota niiden kompensointia vapaaehtoisena palveluna, joka maksaa kuluttajalle. Osa tavarantoimittajistamme on jo valmiiksi kompensoinut tuotteittensa hiilijalanjäljen, jolloin tuote on ostettaessa kuluttajalle hiilineutraali.
5. Ylikompensaatio
Ylikompensaatiosta puhumme silloin, kun haluamme nostaa kompensaation määrän suuremmaksi kuin mitä hiilineutraalius edellyttäisi. Ylikompensaation avulla voimme varmistaa, että oman toimintamme tulos on hiilinegatiivinen eli poistamme ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne tuotamme.
6. Kansallinen vai kansainvälinen kompensaatio?
Vielä toistaiseksi Suomen metsien hiilinielut sisältyvät valtion tekemään kansalliseen laskentaan ja hiilitaseeseen. Siksi yritykset eivät voi hyödyntää niitä päästöjensä kompensaatiossa, koska silloin syntynyt päästöyksikkö käytettäisiin kahteen kertaan (ns. kaksoislaskenta), eikä ilmakehästä tällöin sidota tarpeeksi hiilidioksidia.
Yritykset voivat kuitenkin sisällyttää kotimaisten hiilinielujen kasvattamisen osaksi omia ilmastotekojaan ja tukea näin Suomen kansallista päästötavoitetta. Näillä toimilla ei voi kuitenkaan kompensoida hiilipäästöjä siten kuin esimerkiksi S-ryhmän ilmastotavoitteet edellyttävät.
Kansainväliset kompensaatiohankkeet ovat sertifioituja ja kolmannen osapuolen varmentamia, ja näissä syntyneet päästöyksiköt lasketaan ja käytetään ainoastaan kerran. Näin turvataan se, että toiminnalla todistetusti sidotaan yrityksen omia hiilipäästöjä. S-ryhmän ilmastotavoitteissa edellytetään, että kompensaation määrän tulee olla todennettavissa niin, että toimenpiteillä todella sidotaan riittävä määrä päästöjä.
7. Hiilikädenjälki, positiivinen hiilikädenjälki
Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan toiminnan tai tuotteen aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia. Toimipisteellä on positiivinen hiilikädenjälki esimerkiksi silloin, kun se syöttää kylmälaitteista syntyvää hukkalämpöä yleiseen kaukolämpöverkkoon ja vähentää alueella muun lämmön tarvetta.
8. Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki kertoo tyypillisesti toiminnan tai tuotteen aikana syntyneiden päästöjen määrän tietyin rajauksin. Esimerkiksi toimipaikan hiilijalanjälki koostuu sen rakentamisesta, toiminnasta ja toiminnan päättymisestä aiheutuneista päästöistä.
9. Päästötön vs. uusiutuvilla tuotettu sähkö
Päästötön sähkö on tuotettu joko uusiutuvalla tai päästöttömällä energialla. Aurinko- ja tuulivoima ovat esimerkkejä uusiutuvasta ja päästöttömästä sähköstä, ydinvoima puolestaan päästöttömästä sähköstä.
10. S-ryhmän omat tavoitteet sähkön tuotannossa ja kulutuksessa
S-ryhmän tavoitteena on käyttää ainoastaan uusiutuvaa sähköä viimeistään vuoden 2030 loppuun mennessä. Lisäksi olemme luvanneet, että siirtymäkauden aikana käyttämämme sähkö on vähintään päästötöntä.
Käytännössä olemme saavuttaneet tavoitetason jo nyt: vuonna 2020 kaikki käyttämämme sähkö oli uusiutuvalla energialla tuotettua, ja sen alkuperä oli varmennettu alkuperätakuin.
S-ryhmä tuottaa toimipaikkojensa käyttöön sähköä sekä tuulivoimalla että aurinkoenergialla. Katamme omalla uusiutuvalla energialla noin puolet sähkönkulutuksestamme, lopun uusiutuvan sähkön ostamme markkinoilta. Oman tuotannon määrä nousee huomattavasti jo tänä vuonna.
11. Sähkön alkuperätakuu
Sähkön alkuperätakuilla todennetaan, että käytetty sähkö on uusiutuvaa. Sähkön alkuperätakuulla tarkoitetaan sähköistä asiakirjaa, joka toimii loppukäyttäjälle todisteena siitä, että tietty sähkömäärä on tuotettu tietyllä energianlähteellä. Sähkön alkuperään liittyvät mekanismit on säädelty lailla (Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta).
S-ryhmässä hankitaan tällä hetkellä kaikelle ryhmän sähkönkulutukselle uusiutuvan sähkön alkuperätakuut, jolloin kaikki kulutettu sähkö on uusiutuvalla tuotettua.
12. Hiilinielu
Hiilinielu on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi kasvit sitovat kasvaessaan hiilidioksidia, eli ne toimivat hiilinieluna niin kauan kuin ne kasvavat. Lahotessaan kasvi palauttaa hiiltä ilmakehään, ja silloin se on hiilinielun vastakohta eli hiilen lähde.
13. Hiilivarasto
Hiilivarasto on eri asia kuin hiilinielu. Hiilivarastoon hiiltä voi olla varastoituna niin, että hiili ei ole ilmakehässä. Esimerkiksi kasvit muodostavat hiilivaraston, mutta tämän hiilivaraston koko voi muuttua. Kasvaessaan kasvit toimivat hiilinieluna ja kasvun loputtua kasvi on edelleen hiilivarasto, vaikka hiilinielun koko ei kasva enää.
14. Tuotteen tai toiminnon elinkaari, elinkaariarviointi?
Elinkaariarviointi on menetelmä, jolla selvitetään tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset kehdosta hautaan. Elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon useita ympäristövaikutuksia, joista hiilijalanjälki on yksi.
15. Hiili-intensiteetti, päästöintensiteetti?
Hiili-intensiteetti tarkoittaa toiminnasta syntyneitä kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon (tCO2/€) tai tuotettuun energiaan (tCO2/MWh).
S-ryhmän vastuullisuuskatsauksessa on kerrottu oman toimintamme päästöintensiteetti suhteessa myyntiin ja kiinteistöjen pinta-alaan. Päästöt sisältävät sähkön ja lämmön lisäksi kylmäainevuodoista syntyneet päästöt.
16. Ominaispäästö
Ominaispäästö on tuotettua energiayksikköä kohden (sähkö ja lämpö) syntyneet päästöt. Niiden määrä ilmoitetaan usein gCO2e/kWh tai kgCO2e/MWh.
17. S-ryhmän ilmastotavoitteen kattavuus?
S-ryhmän oman toiminnan ilmastotavoite sisältää sähköstä, lämmityksestä ja kylmäainevuodoista syntyneet päästöt ja niiden vähentämisen. Tavoite ei sisällä esimerkiksi kuljetusten, myymiemme tuotteiden, pakkausten tai hävikin päästöjä, koska kansainvälisesti sovittujen laskentamallien mukaan niiden päästöt lasketaan muille tahoille.
S-ryhmän tavoitteena on olla oman toiminna osalta hiilinegatiivinen vuoden 2025 loppuun mennessä. Tuolloin siis poistamme ilmakehästä oman toiminna osalta enemmän hiilidioksidia kuin tuotamme sinne. Lisäksi vähennämme ilmastopäästöjämme 90 prosenttia vuoden 2030 loppuun mennessä.
18. Mitä toivomme kumppaneiltamme?
Olemme Iso juttu -kampanjassamme haastaneet kumppanimme, siis tavarantoimittajat ja palveluiden tarjoajat, vähentämään toimintansa päästöjä miljoona tonnia vuoden 2030 loppuun mennessä. Haasteen on ottanut vastaan jo yli 100 kumppania. Yhteistyö kumppaniemme kanssa kasvattaa merkittävästi ilmastotyömme vaikuttavuutta.
Kuljetuksista S-ryhmässä vastaavat ulkopuoliset kumppanimme, joten kuljetukset eivät kuulu oman päästövähennystavoitteemme piiriin. Logistiikkayhtiömme Inex Partners on siksi asettanut jakelua hoitaville sopimuskumppaneilleen oman ilmastopäästöjen vähennystavoitteen. Sen mukaan jakelun päästöt pienenevät 20 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä.
Myös hävikin pienentäminen on osa päästöjen minimointia. Siinä tavoitteenamme on edetä kohti hävikin puolittamista vuoden 2030 loppuun mennessä.