Net Zero -tavoite
Net Zero –tavoitteen mukaisesti yritysten on leikattava kasvihuonekaasupäästöjä nettonollaan koko arvoketjunsa osalta. Tällä tarkoitetaan oman toiminnan ja arvoketjun (scopet 1, 2 ja 3) päästöjen vähentämistä nettonollaan tai tasoon, joka vastaa 1,5 asteen skenaarion mukaisia päästötavoitteita. Päästövähennysten tavoitteet ja vaikuttavimmat toimet perustuvat yrityksen liiketoimintaan. Yrityksen katsotaan saavuttaneen Net Zero -tavoitteen vasta, kun se on saavuttanut pitkän aikavälin tieteeseen perustuvan tavoitteensa ja neutraloinut mahdolliset jäljelle jääneet päästöt viimeisenä tavoitepäivänä ja siitä eteenpäin. Pitkän tähtäimen tavoitteen lisäksi yrityksen on määriteltävä tehokkaat lyhyen tähtäimen tavoitteet.Arvoketju
Lähes 99 prosenttia S-ryhmän kokonaisilmastovaikutuksista syntyy arvoketjussa. Eniten päästöjä aiheutuu myydystä ruoasta ja polttoaineista. Vain noin prosentin verran S-ryhmän päästöistä syntyy suoran oman toiminnan kuten kaupparyhmän käyttämän sähkön, lämmityksen ja esimerkiksi myymälöiden kylmäainevuodoista syntyneistä päästöistä. Oman toiminnan päästöjen osuuden pienentymiseen kokonaispäästöistä on vaikuttanut pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen päästövähennystyö.Scopet 1, 2 ja 3
Scope 1 päästöt ovat oman toiminnan suoria päästöjä. S-ryhmän scope 1 -päästöt syntyvät kiinteistöjemme lämmitykseen käytetyistä polttoaineista ja kylmäainevuodoista. Kylmäaineet ovat jäähdyttäviä kaasuja, jotka kiertävät kylmälaitteissa. Ilmakehään päästessään kylmäaineet toimivat kuten hiilidioksidi, ja lämmittävät ilmastoa, osa kylmäaineista jopa lähes 4000 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Jos kylmälaitteen putkeen tulee kolhu tai pienikin reikä, kylmäainetta voi päästä ilmakehään. Siksi vuotoja seurataan tarkasti ja niitä pyritään tukkimaan.Scope 2 -päästöt ovat oman toiminnan epäsuoria ilmastopäästöjä, jotka aiheutuvat ostetun sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen tuottamisesta.Scope 3 -päästöt ovat oman toiminnan ulkopuolelta syntyviä eli arvoketjun päästöjä. S-ryhmän scope 3 -päästöt syntyvät esimerkiksi hankkimiemme ja myymiemme tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisista päästöistä, kuten raaka-aineiden alkutuotannosta, tuotteiden valmistuksesta, pakkauksista, kuljetuksista, asiakasliikenteestä ja tuotteiden käytöstä. Scope 3 -päästöjä aiheuttaa myös esimerkiksi henkilöstömme työ- ja liikematkat, toimipaikkojemme rakentaminen, jätteidemme loppukäsittely, investointimme sekä hankkimamme energian tuotannon ja jakelun hävikkiSBT / Tieteeseen perustuva aloite
Yritysten tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet eli science-based targets tarkoittavat viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden tarkoitus on rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Tavoitteet arvioidaan ja hyväksytään Science Based Target -aloitteen työryhmällä. Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ovat laajasti tunnustettu standardi, ja ne ovat osoitus uskottavasta ja luotettavasta ilmastotyöstä. Vuoden 2024 alusta voimaantulevan CSRD-raportointidirektiivin myötä soveltumisalaan kuuluvien yritysten pitää pystyä osoittamaan toimintansa olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.Ilmastopäästö/hiilipäästö/kasvihuonekaasupäästö
Näitä termejä käytetään ristiin puhuttaessa kasvihuonekaasuista, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Hiilidioksidin lisäksi kasvihuonekaasuja ovat muun muassa metaani ja otsoni. Myös kylmälaitteissa olevat kylmäaineet toimivat voimakkaina kasvihuonekaasuina.Koska eri kasvihuonekaasuilla on erilainen vaikutus ilmastoon, joudumme muuntamaan muut kasvihuonekaasut kertoimilla yhteismitallisiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e) saadaksemme selville niiden kokonaisvaikutuksen.Hiilineutraali, nollapäästöinen tai päästövapaa
Kun toiminnassa ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä, se on hiilineutraali eli nollapäästöinen. Toiminta ei tällöin muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, sillä hiilidioksidipäästöjen määrä on nolla. Toisin sanoen toiminta on päästövapaa.Toiminta voi olla myös hiilineutraali kompensoidessaan syntyneet päästöt toisaalla, mutta tällöin toiminta ei ole nollapäästöistä. Hiilineutraali toiminta kokonaisuudessaan ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, sillä hiilidioksidipäästöjen määrä on nolla.Hiilinegatiivisuus
Hiilinegatiivisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmasta sidotaan hiiltä enemmän kuin sinne hiiltä joutuu. Toiminnalla siis pienennetään ilmakehän hiilipitoisuutta ja lopullinen vaikutus hiilidioksidin määrään on vähentävä eli negatiivinen.S-ryhmän tavoitteena on olla oman toiminnan osalta hiilinegatiivinen vuonna 2025. Lisäksi tavoitteena on vähentää 90 prosenttia oman toiminnan päästöjä vuoteen 2030. S-ryhmän oman toiminnan päästöjä vähennetään vaihtamalla myymälöihin luonnollisia kylmäaineita käyttäviä kylmälaitteita sekä parantamalla energiatehokkuutta mm. ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä tehostamalla ja LED-valoilla. Lisäksi S-ryhmä on investoinut uusiutuvaan energiaan, ja on maan suurimpia tuuli- ja aurinkosähkön tuottajia. Hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi tarvitaan oman toiminnan tiukkojen päästövähennystoimien lisäksi myös kompensaatiota.Kompensaatio
a: yrityksen tekemä kompensointi Käytännössä kompensoinnissa sidotaan pois ilmakehästä vähintään toiminnan päästömäärää vastaava määrä hiilidioksidia. S-ryhmän tekemä kompensointi liittyy tavoitteeseemme olla hiilinegatiivinen. Päästöjen vähentämisen jälkeen voi jäljelle jäädä esimerkiksi käyttämämme kaukolämmön tuotannosta syntyvää hiilikuormaa. Kompensoinnilla pyritään kumoamaan aiheutettujen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset. S-ryhmän kompensoinneissa tavoitellaan aina hiilinegatiivisuutta eli päästöjä ylikompensoidaan. S-ryhmä hyödyntää kompensoinnissa sertifioituja eli kolmannen osapuolen tehokkaiksi varmentamia hankkeita. Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi metsitykseen tai metsiensuojeluun.b: kuluttajille tarjottava kompensointimahdollisuus Tulevaisuudessa saatamme tarjota palvelua, jolla kuluttaja voi kumota oman kulutuksensa hiilidioksidipäästöt joko yhden tuotteen tai koko kulutuksensa osalta. Nämä päästöt eivät sisälly S-ryhmän omasta toiminnasta syntyviin päästöihin, siksi saatamme tarjota niiden kompensointia vapaaehtoisena palveluna, joka maksaa kuluttajalle.Osa tavarantoimittajistamme on jo valmiiksi kompensoinut tuotteittensa hiilijalanjäljen, jolloin tuote on ostettaessa kuluttajalle hiilineutraali.Ylikompensaatio
Ylikompensaatiosta puhutaan silloin, kun halutaan nostaa kompensaation määrä suuremmaksi kuin mitä hiilineutraalius edellyttäisi. Ylikompensaation avulla voidaan varmistaa, että toiminnan tulos on hiilinegatiivinen eli ilmakehästä poistetaan enemmän hiiltä kuin sinne tuotetaan. S-ryhmän hiilinegatiivisuustavoite vaatii ylikompensaatiota eli hankimme enemmän kompensaatioita kuin omasta toiminnastamme syntyy.Kansallinen vai kansainvälinen kompensaatio?
Vielä toistaiseksi Suomen metsien hiilinielut sisältyvät valtion tekemään kansalliseen laskentaan ja hiilitaseeseen. Siksi yritykset eivät voi hyödyntää niitä päästöjensä kompensaatiossa, koska silloin syntynyt päästöyksikkö käytettäisiin kahteen kertaan (ns. kaksoislaskenta), eikä ilmakehästä tällöin sidota tarpeeksi hiilidioksidia.Yritykset voivat kuitenkin sisällyttää kotimaisten hiilinielujen kasvattamisen osaksi omia ilmastotekojaan ja tukea näin Suomen kansallista päästötavoitetta. Näillä toimilla ei voi kuitenkaan kompensoida hiilipäästöjä siten kuin esimerkiksi S-ryhmän ilmastotavoitteet edellyttävät.Kansainväliset kompensaatiohankkeet ovat sertifioituja ja kolmannen osapuolen varmentamia, ja näissä syntyneet päästöyksiköt lasketaan ja käytetään ainoastaan kerran. Näin turvataan se, että toiminnalla todistetusti sidotaan yrityksen omia hiilipäästöjä. S-ryhmän ilmastotavoitteissa edellytetään, että kompensaation määrän tulee olla todennettavissa niin, että toimenpiteillä todella sidotaan riittävä määrä päästöjä.Hiilikädenjälki, positiivinen hiilikädenjälki
Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan toiminnan tai tuotteen aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia. Toimipisteellä on positiivinen hiilikädenjälki esimerkiksi silloin, kun se syöttää kylmälaitteista syntyvää hukkalämpöä yleiseen kaukolämpöverkkoon ja vähentää alueella muun lämmön tarvetta.Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki kertoo tyypillisesti toiminnan tai tuotteen elinkaaren aikana syntyneiden päästöjen määrän tietyin rajauksin. Esimerkiksi toimipaikan hiilijalanjälki koostuu sen rakentamisesta, toiminnasta ja toiminnan päättymisestä aiheutuneista päästöistä.Päästötön vs. uusiutuvilla tuotettu sähkö
Päästötön sähkö on tuotettu joko uusiutuvalla tai päästöttömällä energialla. Aurinko- ja tuulivoima ovat esimerkkejä uusiutuvasta ja päästöttömästä sähköstä, ydinvoima puolestaan päästöttömästä sähköstä. S-ryhmän käyttämä sähkö on tällä hetkellä päästötöntä ja vuoden 2030 loppuun mennessä uusiutuvaa. S-ryhmä tuottaa toimipaikkojensa käyttöön sähköä sekä tuulivoimalla että aurinkoenergialla.Energian alkuperätakuu
Energian alkuperätakuilla todennetaan miten käytetty sähkö tai kaukolämpö on tuotettu. Alkuperätakuulla tarkoitetaan sähköistä asiakirjaa, joka toimii loppukäyttäjälle todisteena siitä, että tietty energiamäärä on tuotettu tietyllä energianlähteellä. Energian alkuperään liittyvät mekanismit on säädelty lailla (Laki energian alkuperätakuista). S-ryhmässä hankitaan tällä hetkellä kaikelle ryhmän sähkönkulutukselle joko uusiutuvan tai ydinvoiman alkuperätakuut ja lisäksi uusiutuvan kaukolämmön alkuperätakuut kohteille, jotka käyttävät uusiutuvaa kaukolämpöä.Hiilinielu
Hiilinielu on mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi kasvit sitovat kasvaessaan hiilidioksidia, eli ne toimivat hiilinieluna niin kauan kuin ne kasvavat. Lahotessaan kasvi palauttaa hiiltä ilmakehään, ja silloin se on hiilinielun vastakohta eli hiilen lähde.Hiilivarasto
Hiilivarasto on eri asia kuin hiilinielu. Hiilivarastoon hiiltä voi olla varastoituna niin, että hiili ei ole ilmakehässä. Esimerkiksi kasvit muodostavat hiilivaraston, mutta tämän hiilivaraston koko voi muuttua. Kasvaessaan kasvit toimivat hiilinieluna ja kasvun loputtua kasvi on edelleen hiilivarasto, vaikka hiilinielun koko ei kasva enää.Tuotteen tai toiminnon elinkaari, elinkaariarviointi?
Elinkaariarviointi on menetelmä, jolla selvitetään tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset kehdosta hautaan. Elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon useita ympäristövaikutuksia, joista hiilijalanjälki on yksi.Hiili-intensiteetti, päästöintensiteetti?
Hiili-intensiteetti tarkoittaa toiminnasta syntyneitä kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon (tCO/€) tai tuotettuun energiaan (tCO/MWh).S-ryhmän vastuullisuuskatsauksessa on kerrottu oman toimintamme päästöintensiteetti suhteessa myyntiin ja kiinteistöjen pinta-alaan. Päästöt sisältävät sähkön ja lämmön lisäksi kylmäainevuodoista syntyneet päästöt.Ominaispäästö
Ominaispäästö kertoo energiayksikköä kohden (sähkö ja lämpö) syntyneet päästöt. Niiden määrä ilmoitetaan usein gCO2e/kWh tai kgCO2e/MWh.Mitä toivomme kumppaneiltamme?
Olemme Iso juttu -kampanjassamme haastaneet kumppanimme, siis tavarantoimittajat ja palveluiden tarjoajat, vähentämään toimintansa päästöjä miljoona tonnia vuoden 2030 loppuun mennessä. Haasteen on ottanut vastaan jo 109 kumppania. Yhteistyö kumppaniemme kanssa kasvattaa merkittävästi ilmastotyömme vaikuttavuutta ja yhteistyökumppaneiden tekemä arvokas ilmastotyö näkyy päästölaskelmissamme. Jatkossa S-ryhmä edellyttää, että kaikki yli 10 miljoonan euron arvosta tuotteita toimittavat tavarantoimittajat päivittäistavarakaupassa asettavat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Tähän mennessä kyseinen tavoite on koskenut kahta kolmasosaa S-ryhmän isoimmista toimittajista. Kaupparyhmä on tukenut tavarantoimittajiensa ilmastotyötä Iso Juttu -ohjelman kautta, jonka tavoitteena on miljoonan tonnin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, josta on saavutettu noin 70 prosenttia vuosien 2015–2021 aikana.Kuljetuksista S-ryhmässä vastaavat ulkopuoliset kumppanimme, joten kuljetukset eivät kuulu oman päästövähennystavoitteemme piiriin. Logistiikkayhtiömme Inex Partners on siksi asettanut jakelua hoitaville sopimuskumppaneilleen oman ilmastopäästöjen vähennystavoitteen. Sen mukaan jakelun päästöt pienenevät 20 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä.Myös hävikin pienentäminen on osa päästöjen minimointia. Siinä tavoitteenamme on edetä kohti hävikin puolittamista vuoden 2030 loppuun mennessä.
