Luontokato ja tulevaisuuden liiketoiminta tilaisuus

Suomella on tilaisuus olla edelläkävijä luontojalanjäljen pienentämisessä – avoin työkalu yritysten käyttöön

S-ryhmän, Jyväskylän yliopiston ja Sitran yhteistyönä tuottama luontojalanjälkimittari mahdollistaa luontohaitan mittaamisen yrityksen koko arvoketjussa.

27.1.2026

Jyväskylän yliopisto, S-ryhmä ja Sitra ovat julkaisseet avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset voivat laskea ja pienentää omaa luontojalanjälkeään.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden laskentamallin S-ryhmän hankinta- ja myyntidatan pohjalta. Juuri päättyneen tutkimushankkeen osana laskettiin myös S-ryhmän oma luontojalanjälki.

Nyt S-ryhmän tavoitteena on innostaa myös muita yrityksiä laskemaan omaa luontojalanjälkeään ja sen myötä pienentämään sitä globaalisti. S-ryhmä järjesti maanantaina 26. tammikuuta asiantuntijatilaisuuden, jossa kartoitettiin uuden työkalun luomia mahdollisuuksia.

Keskusteluun osallistuivat Luonnonperintösäätiön toimitusjohtaja Timo Huhtamäki, Saarioisen myyntijohtaja Jussi Sivunen, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sekä tutkija Sami El Geneidy ja professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

Miksi luontojalanjäljen laskeminen on tärkeää?

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa painotti tilaisuudessa, että yrityksille luontojalanjäljen laskeminen on ensiarvoisen tärkeää. Sen kautta ymmärretään omasta toiminnasta koituvaa haittaa ja voidaan suunnitella toimenpiteitä haittojen vähentämiseksi. S-ryhmässä työ luontojalanjäljen pienentämiseksi on jo aloitettu ja luontojalanjäljen seuraamisesta tullut pysyvä osa toimintaa.

Ekologian professori Janne Kotiaho nosti esiin mittaustyökalun merkitystä luontohaittojen torjunnassa. Vain sitä voit hallita, mitä voit mitata, hän sanoi.

Myös Luonnonperintösäätiön toimitusjohtaja Timo Huhtamäki painotti, että uusi laskentamalli mahdollistaa suoran puuttumisen suoran puuttumisen ja toimien suuntaamisen arvoketjussa.

Kuluttajat voivat vaikuttaa luontojalanjälkeen välillisesti omalla toiminnallaan, esimerkiksi valitsemalla ostoskoriinsa kotimaisia ja kasviperäisiä tuotteita.

”Olemme nähneet kestävyysmuutoksessa paljon sitä, että kun toimialojen tahtotila ja kuluttajien käyttäytyminen saadaan linjaan, niin syntyy merkittävää arvoa kestävyyden näkökulmasta”, Huhtamäki totesi.

Keskustelun osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että luontojalanjäljen pienentäminen vaatii yhteistä vastuunkantoa niin yrityksiltä, päättäjiltä kuin kuluttajilta.

Mitä seuraavaksi?

Vaikka maanantaina julkaistu laskentamalli on merkittävä edistysaskel, tutkijoiden katseet ovat jo tulevaisuudessa.

Avoin tietokanta ja opas tekevät luontojalanjäljen laskemisesta mahdollista yhä useammilla toimialoilla. Seuraavana haasteena on kannustaa yrityksiä lähtemään mukaan luontojalanjäljen laskemiseen:

”Miten saamme edelläkävijöiden lisäksi kaikki muutkin mukaan? Siinä meillä on valtavasti tekemistä”, Janne Kotiaho pohti.

Yritysten ympäristöjohtamisen tutkija Sami El Geneidy kannustaa yrityksiä lähtemään liikkeelle keskittymällä viiteen luontohaitan merkittävimpään ajuriin, joita ovat maan- ja merenkäyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.

”Meillä ei ole tulevaisuudessa kuin yksi talous, ja se on luonnosta riippuvainen talous”, Timo Huhtamäki summaa.

Katso koko keskustelu

Lue lisää S-ryhmän luontotyöstä S-ryhmä luontokatotilaisuus 26012026


Kuvat: Lotta Laakso

Hei, huomasimme, että käytät tällä hetkellä Internet Explorer -selainta, jota ei enää aktiivisesti tueta. Jotta vierailusi sivustollamme olisi mahdollisimman sujuva, suosittelemme sinua vaihtamaan selaimeksesi esimerkiksi Google Chromen tai Mozilla Firefoxin.