SOK tukee jälleen peltojen hiilensidonnan tutkimista - S-ryhmä
Peltomaisema ja Sale

SOK tukee jälleen peltojen hiilensidonnan tutkimista

SOK jatkaa tukeaan suomalaista hiiliviljelyä edistävälle Carbon Action -hankkeelle. Baltic Sea Action Groupin koordinoimassa työssä Helsingin yliopiston tutkijat keräävät uutta tietoa peltojen syvemmistä kerroksista ja niiden kyvystä sitoa hiiltä ilmakehästä.

16.9.2020

Maaperän hiilinielun lisäämistä pidetään välttämättömyytenä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Arvokasta tietoa hiilen varastoitumisesta peltomaihin muokkauskerrosta syvemmälle kerätään SOK:n rahoituksella. Suomalaisen hiiliviljelyä tutkivalla ja edistävällä Carbon Action -alustalla tehtävä tutkimus on kansainvälisestikin kiinnostavaa pioneerityötä.

SOK rahoitti vuonna 2019 metrin maanäytteiden ottoa Baltic Sea Action Groupin (BSAG) koordinoimalla Carbon Action alustalla. Metrin maanäytteistä saadaan uutta tietoa peltojen syvemmistä maakerroksista sekä niiden potentiaalista sitoa hiiltä ilmakehästä maaperään. Metrin maanäytteiden tutkimuksesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkijat. Yhteistyö jatkuu, ja keväällä 2020 SOK myönsi jatkorahoituksen maanäytteiden analysointityöhön.

”Haluamme olla etujoukoissa mahdollistamassa ilmaston kannalta merkittävää tutkimusta”, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa SOK:lta kertoo. ”Maaperän hiilen varastoitumisen tieteellinen todentaminen on keskeinen puuttuva askel aidon hiilikompensoinnin etenemisessä. Se kiinnostaa meitä erityisesti siksi, että tarvitsemme uusia keinoja ilmastotyöhömme ja hiilinegatiivisuustavoitteemme saavuttamiseen sen jälkeen, kun päästövähennykset esimerkiksi logistiikan ja energiankäytön osalta on saatu kuntoon.”

”SOK:n rahoituksen avulla saadaan selvitettyä maaperän tämänhetkinen hiilivarasto 30:lta eri puolilla Suomea sijaitsevalta Carbon Action hiilitilalta. Tietoja hyödynnetään hiilen varastoinnin mallinnuksessa ja varastomuutoksen todentamisen kehittämisessä ”, mikrobiologian dosentti Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta valottaa.

Hyötyä myös vesiensuojelulle ja monimuotoisuudelle

”On tärkeää muistaa, että toimenpiteistä hyötyy myös viljelijä, sillä hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä kestää äärisäitä ja tuottaa parempia satoja”, BSAG:n projektijohtaja Eija Hagelberg korostaa. ”Ilmaston lisäksi ympäristöhyötyjä saadaan vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden saralla”, Hagelberg jatkaa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on jo pystytty todentamaan tehokkaita menetelmiä, joilla hiilen varastoiminen peltomaahan kasvaa. Näitä ovat muun muassa kestävä laidunnus, nurmien kestävä hoito, ympärivuotinen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö ja eloperäisen aineen lisääminen peltomaahan. Pohjoisiin olosuhteisiimme soveltavaa tutkimusta tarvitaan, jotta yksityiskohdatkin saadaan varmennettua, ja hiiliviljelyn toimia voidaan laajemmin alkaa toteuttaa.

Tulevaisuudessa viljelijöille saatetaan maksaa hiilen varastoinnista maaperään. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan nopealla aikataululla perustutkimusta, joka tuottaa todentamisjärjestelmän rakentamisessa välttämättömiä tuloksia hiilen varastoitumisen prosesseista eri olosuhteissa.


Kuvat: SOK

Hei, huomasimme, että käytät tällä hetkellä Internet Explorer -selainta, jota ei enää aktiivisesti tueta. Jotta vierailusi sivustollamme olisi mahdollisimman sujuva, suosittelemme sinua vaihtamaan selaimeksesi esimerkiksi Google Chromen tai Mozilla Firefoxin.