Omien ruokaostosten terveellisyyden voi kohta selvittää S-mobiilin Ravintolaskurilla, joka julkaistaan lähiviikkoina. Ruokaostoksista kerätty tieto on paljastavan rehellinen ja auttaa suomalaisia kohti terveellisempiä valintoja. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen palvelu on kehitetty yhdessä Suomen johtavien ravitsemustieteilijöiden kanssa.
18.8.2020
Ravitsemustieteilijät: ”Merkittävä kansanterveysteko”.
S-mobiilin Omat ostot -palvelun Ravintolaskurin avulla voi seurata ostamansa ruuan terveellisyyttä ja ravintoarvoja ja verrata niitä suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Ravintolaskuri auttaa ymmärtämään ruokaostosten ravintosisältöjä ja voi helpottaa miljoonia suomalaisia tekemään terveellisempiä valintoja. Ravintolaskurin beta-versio on jo nyt testattavana pilottiryhmällä. Kaikille asiakasomistajille palvelu avautuu S-mobiilin Omat ostot -palvelussa lähiviikkoina.
- Kyseessä on kansallisesti ja kansainvälisesti uraauurtava palvelu. Palvelu antaa ainutlaatuisen näkymän oman ostoskorin terveellisyyteen. Kun tietoa on helppo saada, se voi myös aidosti vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Mitä pidempiaikaista laskurin käyttö on, sitä suurempi kansanterveydellinen merkitys tällä voi olla, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, joka on ollut mukana kehittämässä laskuria.
- Ruoan terveellisyydestä on puhuttu pitkään, mutta ravintolaskurin avulla ostoskorin terveellisyyden seuraamisesta tulee helpompaa kuin koskaan. Omat ostot -palvelulla on jo lähes 400 000 käyttäjää ja puolet käyttäjistä kertoo tietojen vaikuttavan ostopäätöksiin. Palveluun on erityisesti toivottu tietoa ravitsemuksesta. On hienoa, että olemme kehittäneet asiakkaillemme maailmanluokan palvelun yhdessä tieteen huippuasiantuntijoiden kanssa, kertoo asiakkuusjohtaja Pekka Litmanen S-ryhmästä.
Ravintolaskuri näyttää hiilihydraattien, sokerin, kuidun, proteiinien, rasvan ja tyydyttyneiden rasvojen sekä suolan osuuden ruokavaliosta ja vertaa niitä suosituksiin. Kaikista ravintoarvoista pääsee porautumaan yksittäisen tuotteen tasolle saakka. Palvelu myös kannustaa palautteen avulla kohti terveellisempää ruokavaliota ja ohjaa lukemaan lisää ravintosisällöistä. Omat ostot -palvelusta näkee myös esimerkiksi kasvisten ja hedelmien, lihan ja kalan osuuden.
- Jos noin 2,4 miljoonaa asiakasomistajaa ottaa ravintolaskurin käyttöön ja esimerkiksi pudottaa sen avulla suolan määrää, tällä voi olla tosi suuri vaikutus. Olemme tehneet ruokakauppojen valikoimassa pitkään töitä kohti fiksumpia valintoja ja laskuri on tärkeä jatkumo pitkäjänteiselle työlle, sanoo valikoimajohtaja Antti Oksa S-ryhmän marketkaupasta.
- Moni ei hahmota, mistä ruokatuotteista esimerkiksi suola, rasvat tai kuidut tulevat. Laskurin mahtavin puoli on se, että ruokavaliota voi tarkastella tuotetasolla ja se voi paljastaa esimerkiksi piilosuolan lähteen. Kuluttajaa ei jätetä yksin tiedon kanssa, vaan näytetään konkreettisesti, missä voi petrata ja annetaan vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi, Mikael Fogelholm kertoo.
Tiedot laskuri saa elintarvikepakkausten ravintosisällöistä. Pakkaamattomille tuotteille, esimerkiksi hedelmille ja vihanneksille, ravintotiedot on haettu erikseen THL:n ylläpitämästä elintarviketietokanta Finelistä. Näin kuluttajat saavat aivan uudenlaisella tavalla yhdestä paikasta kattavaa ravitsemustietoa. Palvelussa käytettävät suositusarvot pohjautuvat suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, Fineli -tietokantaan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen*.
Ravintolaskuria jatkokehitetään edelleen ja laskurin kattavuutta lisätään syksyn aikana.
Suomalaiset ovat lisänneet kasviöljyjen käyttöä ruokavaliossaan ja lapset syövät nykyisin aiempaa enemmän kasviksia. Päiväkohtainen suositus on viidestä kuuteen kourallista kasviksia, mutta suomalaisilla toteutuu edelleen noin puolet siitä.
- Jos lisäisimme ja monipuolistaisimme erilaisten kasvisten, juuresten, hedelmien ja marjojen kulutusta, saisimme lisättyä samalla myös kuituja, vähennettyä suolaa ja kohennettua rasvan laatua, sanoo palvelua kehittämässä ollut ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
S-ryhmän ostodatakin sen osoittaa. Yli 70 % hedelmä- ja vihannesostoista tulee kovin tutuista kasviksista: perunasta, banaaneista, appelsiinista ja mandariineista, tomaateista, omenoista, kurkuista ja porkkanoista.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta syö liikaa suolaa.
- Suurimman osan suomalaisista ei tarvitse olla niinkään huolissaan sokereista kuin suolasta. Suola on kansanterveyden kannalta merkittävä haaste, koska suolan runsas saanti on yhteydessä yleisiin kansansairauksiimme: kohonneeseen verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Ravintolaskurissa on lähdetty siitä, että käyttäjälle tulee osoittaa myös mikä ruokaostosten laadussa on hyvällä mallilla. Se on ihan yhtä tärkeä tieto kuin missä on petrattavaa. Ruokakeskustelumme vaatii armollisuutta ja onnistumisen tunteen vahvistamista, Erkkola muistuttaa.
S-mobiilin Omat ostot –palvelulla on jo lähes 400 000 käyttäjää. Asiakastutkimuksen mukaan puolet kertoo Omat ostot -palvelun tarjoaman tiedon vaikuttavan ostopäätöksiin. Palvelu tukee sekä taloustarkkaa että arvopohjaista ja terveellistä ostamista. Rikastettuun ostodataan perustuvassa palvelussa asiakasomistajat voivat seurata omia ja halutessaan koko oman talouden ostoksia. Suosituimpia toiminnallisuuksia on omien ostotietojen seuranta, kasvisten kulutuksen seuranta sekä kotimaisuuslaskuri.
S-ryhmässä fiksujen valintojen äärelle ohjataan monin keinoin. Myymälöissä satokauden kasvisten esille tuominen paraatipaikalle on nostanut kasvisten kulutusta miljoonilla kiloilla. Kotimaisen kalan puolesta ponnistelu on puolestaan nostanut tuorekalan myyntiä S-ruokakaupoissa 20 prosenttia. S-ryhmä on sitoutunut huomioimaan suolan, sokerin ja rasvan määrää oma merkki -tuotteissaan tavoitteena mahdollisimman terveellinen lopputulos. Lasten ruokakasvatuksen tukemiseksi on luotu uudenlainen Retki kauppaan -konsepti yhteistyössä Ruokatiedon kanssa sekä Ässäkokki-kurssi yhteistyössä Marttojen kanssa.
Antti Oksa, valikoimajohtaja, SOK, antti.oksa(at)sok.fi, puh. 010 768 0699
Pekka Litmanen, asiakkuusjohtaja, SOK, pekka.litmanen(at)sok.fi, puh. 010 76 80724
Mikael Fogelholm, professori, Helsingin yliopisto, mikael.fogelholm(at)helsinki.fi, puh. 050 318 0302
Maijaliisa Erkkola, ravitsemustieteen dosentti, Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, maijaliisa.erkkola(at)helsinki.fi, puh. 050 416 0389
* 1 Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. Saatavissa:
2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fineli. Ravintotekijä: Energia, laskennallinen. Saatavissa: .
3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EPNAs EU N:o 1169/2011
Hei, huomasimme, että käytät tällä hetkellä Internet Explorer -selainta, jota ei enää aktiivisesti tueta. Jotta vierailusi sivustollamme olisi mahdollisimman sujuva, suosittelemme sinua vaihtamaan selaimeksesi esimerkiksi Google Chromen tai Mozilla Firefoxin.