”It is a very cool system.” Muun muassa näin Anu Puusa kuvaili osuustoimintaa 11 ja puoli minuuttia kestävässä TED Talk -luennossaan. Videota on katsottu jo yli 660 000 kertaa. Meille suomalaisille läheinen aihe ei välttämättä olekaan ulkomailla niin tunnettu. Ja kuinka hyvin mekään sitä lopulta tunnemme?

Joensuussa asuva Anu Puusa toimii professorina Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kauppatieteiden laitoksella. Osuustoiminta on hyvin vahvasti mukana hänen elämässään: työnsä ohessa Puusa toimii maailmanlaajuisen osuustoimintaliikkeen kattojärjestön ICA:n Eurooppa-osaston hallituksessa sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) ja Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen jäsenenä.

Hän kertoo innostuneensa osuustoimintatutkimuksesta ja -opetuksesta noin 10 vuotta sitten. Puusa huomioi silloin, kuinka huonosti lähes meitä kaikkia suomalaisia koskettava malli tunnetaan. Professorin mukaan aihe on jäänyt vieraaksi, koska se on jo pitkään sivuutettu oppilaitosten tarjoamassa koulutuksessa – kapitalistisuus ja yksityinen omistaminen jättävät luennoilla vaikutelman, että muuta yritysmallia ei olekaan.

”Osuuskunnat työllistävät arvioiden mukaan 280 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Maailman yli kolmessa miljoonassa osuuskunnassa on yli miljardi jäsentä. Lisäksi Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista, ellei peräti ykkönen. Valitettavasti on jäänyt osuuskuntien itsensä vastuulle kertoa, mistä heidän toiminnassaan ja ylipäätään osuustoiminnassa kaikkine hyveineen on kyse”, Puusa arvioi.

Osuuskuntien täyttämä Suomi

Osuuskuntia on Suomessa lähes kaikilla toimialoilla. Erityisen vahva edustus niillä on elintarviketeollisuudessa sekä kauppa-, pankki- ja vakuutusalalla. Suomen suurin osuuskunta on S-ryhmä, jolla on 2,4 miljoonaa jäsentä. Muita isoja osuustoiminnallisia yrityksiä ovat muun muassa OP-ryhmä, Valio ja Metsä Group.

Mikä osuustoiminnassa on tehnyt Puusaan niin suuren vaikutuksen? Monikin asia, mutta erityisesti sen yhteiseen hyvään perustuva lähtökohta.

”Pörssiyhtiöt hyödyttävät usein pientä ja jo ennestään hyväosaisten joukkoa, ja näiden yhtiöiden toimintaa ohjaavat taloudelliset intressit. Osuuskuntien pitää tietenkin hallita myös kilpailukykyinen bisnes, mutta liiketoimintapäätöksiä ohjaavat laajan jäsenpohjan aidot tarpeet ja hyvinvointi. Osuuskunnan tuloksesta hyötyvät kaikki jäsenet käytön mukaisessa suhteessa, ei sijoitetun pääoman mukaan. Osuuskaupassa asiakkaat, omistajat ja työntekijät ovat kaiken lisäksi samoja ihmisiä.”

Ei raha edellä

Osuustoiminta lähtee siitä, että osuuskunnan jäsenillä on muitakin kuin taloudellisia intressejä. Ne voivat liittyä vaikkapa yhteisöllisyyteen, arvoihin ja kulttuuriin. S-ryhmän osuuskaupat voivat panostaa esimerkiksi siihen, että niiden valikoimissa on runsaasti paikallisten yritysten tuotteita, kuten lähiruokaa.

Toisaalta osuuskauppojen tehtävä on ylläpitää palveluja myös pienillä paikkakunnilla. Nämä palvelut voivat olla näille alueille elintärkeitä.

”On monia paikkoja, joissa S-market tai Sale on ainoa ja elinvoimaisuuden kannalta myös ratkaiseva kauppa, kun sijoittajaomisteisia yrityksiä alueilla ei näy. Jos osuustoiminnan tarkoitus lähtisi voiton maksimoinnista, tällaisissa paikoissa toimipaikan ylläpitäminen asetettaisiin kyseenalaiseksi – osuuskunnat arvioivat päätöksiä kuitenkin laajemmassa viitekehyksessä kuin vain taloudellisesta näkökulmasta”, Puusa huomauttaa.

Osuuskaupat kehittävät maakuntia

S-ryhmä on jo pitkään ollut markkinaosuudeltaan Suomen suurin kaupparyhmä. Vahvana toimijana S-ryhmä kirittää kilpailijoita siinä, että tuotteiden ja palveluiden hinnat pysyvät – osuustoiminnalle tyypillisesti – kohtuullisina. On kuitenkin hyvä huomata, että S-ryhmä ja sen 19 osuuskauppaa eivät ole vain Prisman, S-marketin ja ABC-ketjun tapaiset kaikkien tuntemat ketjut ja asiakkaille heidän ostoksistaan maksettavat bonukset, osuusmaksun korot sekä ylijäämänpalautukset.

Osuuskaupat tekevät paljon hyvää omalla toimialueellaan muun muassa työllisyyden, koulutuksen ja ympäristön kehittämiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tekee merkittävää työtä monella eri saralla oman maakunnan eduksi. Anu Puusalle henkilökohtaisesti tärkeää on PKO:n oppilaitosyhteistyö muun muassa Itä-Suomen yliopiston kanssa sekä osuuskaupan panostukset nuorten työllistämiseksi.

”Kutsumme kaikki nuoret työnhakijat haastatteluihin. Myös he, jotka eivät tuolla kerralla tule valituksi tehtävään, saavat kokemusta haastattelutilanteesta. PKO:lle sydämenasia on myös erityisnuorten ja osatyökykyisten työllistäminen, josta olemme saaneet myös valtakunnallista tunnustusta”, Puusa mainitsee.

Omistajat äänessä

Osuustoiminnalle leimallista on dialogi asiakkaiden, siis omistajien kanssa. PKO:lla yhteydenpito asiakkaisiin ja heidän mielipiteidensä selvittäminen on asia, jonka merkityksellisyyttä ei voi ylikorostaa: jäsenistö viime kädessä päättää, mihin suuntaan osuuskauppaa kehitetään ja miten sen varoja käytetään.

”Jokaisella jäsenellämme on osuuskunnassa yksi ääni, ja haluamme sen kuulla. Tiiviillä yhteydenpidolla estetään kasvottomuus ja omistajan äänen katoaminen”, Puusa korostaa.

Osuuskaupoilla on monia tapoja kuulla jäseniään. PKO:ssa uusin keino on Raati-kosketusnäyttö, jollainen löytyy osuuskaupan jokaisesta Salesta, ABC-liikennemyymälästä, S-marketista ja Prismasta. Raati-sovelluksella asiakkaat voivat ruutua koskettamalla ottaa kantaa kulloiseenkin kysymykseen, joka voi koskea PKO:n tai vaikka vain yksittäisen toimipaikan toimintaa.

”Saamme kuukaudessa yli 15 000 vastausta Raadin kautta. Viime aikoina olemme tiedustelleet esimerkiksi sitä, että halutaanko PKO:n jakavan jatkossakin alakouluihin Reilu kaveri -stipendejä ja että minkä tuotteen asiakkaat haluaisivat seuraavan kuukauden S-mobiili-eduksi”, Puusa sanoo.

Pidetään seudut elinvoimaisina

Osuuskaupat eivät kanna huolta vain omien toimipaikkojensa kehittämisestä vaan ne investoivat myös toimialueensa yhteiseen infrastruktuuriin. Pohjois-Karjalassa viime vuosien esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa Joensuun toriparkin ja Lieksan liikuntahallin rakennushankkeet.

”Investoimme mielellämme hankkeisiin, jotka lisäävät toimialueemme elinvoimaa. Urakat pilkotaan aina sen kokoisiksi, että paikalliset urakoitsijat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun. Näin varmistamme, että myös pienemmät paikalliset toimijat voivat olla mukana kehittämässä omaa kotiseutuaan.”

”Näissä hankkeissa yhdistyy hienosti osuustoiminnan idea ja kaksoisluonne: ne hyödyttävät jäsenistöä ja lisäävät alueen elinvoimaa samalla, kun ne ovat taloudellisesti järkeviä, osuuskaupan operatiivisen johdon ja hallituksen tarkkaan punnitsemia investointipäätöksiä”, Puusa muotoilee.