S-ryhmässä on satsattu viime vuodet henkilöstön mielen hyvinvointiin erinomaisin tuloksin. Mielen tuki -mallin keskiössä ovat työkyvyn systemaattinen johtaminen, tehokkaat tukipalvelut, nopea hoitoon pääsy sekä esimiesten ymmärryksen lisääminen mielen hyvinvoinnin, työn ja johtamisen yhteydestä.
– S-ryhmän dataa vuodelta 2020 on analysoitu tarkasti, ja se kertoo, että mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot pysyivät käytännössä vuoden 2019 tasolla, nousten vain hienoisesti. Se on koronavuonna erittäin hieno tulos. Lisäksi olemme onnistuneet jatkamaan hyvää kehitystä masennukseen ja mielialahäiriöihin liittyvien pitkien sairauspoissaolojen parissa, ja ne ovat vuonna 2020 edelleen laskeneet. Pitkien poissaolojen katkaisu vähentää huomattavasti työkyvyttömyyseläkeriskiä, ja juuri tähän olemme Mielen tuki -mallilla halunneet vaikuttaa, SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula taustoittaa.
Korona lisännyt ahdistuneisuutta
Terveystalon mukaan ahdistuneisuushäiriöt ovat voimakkaassa kasvussa Suomessa.
– Lyhytkestoiset neuroottiset häiriöt, ahdistuneisuus ja stressireaktiot ovat lisääntyneet S-ryhmässäkin, mutta huomattavasti vähemmän kuin vertailuaineistossa. Nousu selittynee koronavuoden kuormittavuustekijöillä, joita ovat olleet esimerkiksi pelko sairastumisesta ja yksinäisyys. Sähköiset työterveyden tukipalvelumme ovat olleet onnistunut satsaus ja tärkeässä roolissa juuri ahdistuneisuuden purkamisessa. Ahdistuneisuutta on onnistuttu vähentämään myös hyvällä esimiestyöllä, näin uskon, työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen SOK:lta kertoo.
Ei yhtä pikafiksiä, vaan monia toimenpiteitä
Räsänen arvioi, että Mielen tuki -mallin hyvien tulosten takana on erityisesti kulttuurillisia asioita.
– Konkreettisia toimenpiteitä, joita osuuskaupat ovat eri yhdistelminä hyödyntäneet, ovat olleet esimerkiksi lyhytpsykoterapian tarjoaminen, työterveyspsykologin ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen sekä sähköiset tukimuotomme eli chat-palvelu ja videoyhteydellä psykologin tai psykoterapeutin kanssa tapahtuva sparraus. Tärkeimpänä näkisin sen, että esimiehemme keskustelevat entistä enemmän ja uskaltavat reagoida. Puheeksi ottoa ja kohtaamista on harjoiteltu ja esimiesten omaa tukea tilanteissa vahvistettu. Varhaisella reagoinnilla ja työn muokkauksella tilanteen vaatimalla tavalla on iso merkitys. Jatkamme tätä työtä pitkäjänteisesti. Mielen oireilu on kuitenkin monisyinen asia, ja vaatii huomioita useilta yhteiskunnan toimijoilta. Lisäksi Suomessa masennukseen liittyy edelleen tabuja. Tätäkin kulttuuria meidän pitää muuttaa, Räsänen analysoi.
Lisätiedot:
S-ryhmä, työhyvinvointipäällikkö Matti Räsänen (SOK), puh. 010 768 0350
S-ryhmä, henkilöstöjohtaja Susa Nikula (SOK), puh. 044 992 9297
Terveystalo, johtava psykologi Tuija Turunen, puh. 0400 903 594
