Miten lasketaan yritykselle luontojalanjälki – ja mistä yritykset voivat luontotyönsä aloittaa? Miksi luontotyö vaatii aivan uudenlaista yhteistyötä? Miksi luontokadon pysäyttäminen on elinehto ja mitä keinoja vaaditaan yrityksiltä ja julkishallinnolta – ja meiltä kaikilta? Muun muassa näitä kysymyksiä tilaisuudessa pohdittiin.

Katso tallenne keskustelusta

S-ryhmän järjestämässä luontokatotilaisuudessa olivat keskustelemassa ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä, ohjelmajohtaja Anne Tarvainen WWF:ltä, sijoitusjohtaja Mika Leskinen S-Pankista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, teemajohtaja Lasse Miettinen Sitrasta sekä vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä. 

- Luontokadon torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen tarvitaan todella laajasti yhteistyötä – niin järjestöjä, akatemiaa, valtionhallintoa kuin yrityksiäkin, muistuttaa ohjelmajohtaja Anne Tarvainen WWF:ltä.

- Luontoon vaikuttaa luonnon varojen ylikulutus, ja luontokato on jatkanut jyrkentymistään. On hienoa, että vuosi sitten YK:n Kunming-Montrealin luontokokouksessa saatiin vihdoin sovittua määrällisiä tavoitteita maailmanlaajuisesti. Jatkossa myös yritysten tulee raportoida luontovaikutuksiaan. Kiinnostus luontokatoon on selkeästi kasvanut liiketoiminnan näkökulmasta, taustoitti Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.

- Sijoittajat eivät inhoa mitään muuta niin paljon kuin epävarmuutta, joten rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta selkeä regulaatio ja kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä. Arvioidaan, että yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Yrityksissä on nyt menossa vahva ymmärryksen kasvattamisen vaihe luontokadon tiimoilta, mutta vahvoja konkreettisia toimia on vielä valitettavan vähän, totesi sijoitusjohtaja Mika Leskinen S-Pankista.

Luonnon monimuotoisuuteen ei ole vain yhtä yksittäistä mittaria

Ilmastonmuutoksen seurantaan on vakiintunut mittari, hiilidioksidiekvivalentti. Luonnon monimuotoisuuden mittaamista varten tarvitaan useita erilaisia lähteitä. Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran hankkeessa on kehitetty mallia, joka viitoittaa tietä yrityskentälle ja on kansainvälisestikin uraauurtava. S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.

Menetelmässä yrityksen talouskirjanpito yhdistetään globaaleihin kauppavirtoihin. Yksi luontokadon ajureista on ilmastonmuutos ja siksi kokonaisluontovaikutusten selvittämiseksi tarvitaan aina myös hiilijalanjälki. Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.

 - Tulevaisuudessa voi olla niin, että yrityksillä voi olla yksi luontovaikutuksen mittari, niin sanottu luontoekvivalentti, jonka laskemiseksi pitää aina arvioida myös yrityksen ilmastovaikutus. Jo nyt nähdään, että organisaatiosta riippuen 30–50 prosenttia luontojalanjäljestä voi muodostua ilmastovaikutuksista, sanoi professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

- Voimme olla kansallisesti ylpeitä siitä, että Suomessa ollaan aivan kansainvälisen kehitystyön eturintamassa luontojalanjäljen laskentamenetelmissä, totesi Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen.

- Yrityksissä pitää uskaltaa pidentää aikaperspektiiviä ja katsoa pidemmälle. Luontokadon torjuminen tulee myös vaatimaan aivan uudenlaista yritysten välistä yhteistyötä samalla alueella toimivien yritysten kanssa jatkossa, sillä kukaan ei voi torjua luontokato yksinään. Yksi esimerkki on vesivastuuseen liittyvä yritysten välinen yhteistyö Etelä-Espanjassa, joka on monelle kaupan toimijalle tärkeä hedelmien ja vihannesten hankintamaa Euroopassa, kertoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että vuoropuhelua eri toimijoiden kesken tarvitaan rutkasti lisää. Samoin keskustelijat totesivat, että nyt jos koskaan on oikea aika lähteä liikkeelle luontovaikutusten arvioimisessa ja vaikka mittarit eivät olisi vielä täydelliset, luontohaittavaikutuksia voi jo tunnistaa ja lähteä rakentamaan yrityksen omaa polkua haittavaikutusten hillitsemiseksi. Myös keskeneräisyydestä ja askelista on tärkeää kertoa avoimesti.