S-ryhmä, Jyväskylän yliopisto ja Sitra julkaisivat tammikuussa avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset voivat laskea ja pienentää omaa luontojalanjälkeään. Uudet työkalut tekevät luontojalanjäljen laskemisesta mahdollista yhä useammilla toimialoilla.

Seuraavana tavoitteena onkin innostaa mahdollisimman monia yrityksiä lähtemään mukaan luontojalanjäljen laskentaan ja sen myötä pienentämään sitä globaalisti.

S-ryhmä järjesti kumppaneilleen ja sidosryhmilleen maaliskuun alussa Iso juttu -keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli auttaa yrityksiä alkuun luontojalanjäljen laskemisessa ja keskustella luonnonarvomarkkinoiden mahdollisuuksista. Hybriditilaisuuteen osallistui lähes 300 ihmistä yli 200 eri yrityksestä.

Luonnonoarvomarkkinoita käsittelevässä paneelikeskustelussa Emma Kari One Planetilta iloitsi siitä, että mittareita ja työkaluja luontojalanjäljen mittaamiseen on nyt olemassa. Mitä enemmän aiheesta ymmärretään, sitä enemmän luonnon eteen voidaan tehdä.

Luonnonarvomarkkinoiden ydinajatus on, että luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla, kuten puhtaalla ilmalla ja vesivaroilla, on taloudellinen arvo. Tarkoituksena on luoda taloudellinen kannustin luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle.

Metsä Groupin Timo Lehesvirta pohti keskustelussa, miten yritykset voisivat paremmin ymmärtää oman käytännöllisen riippuvuutensa luonnosta ja tunnistaa luonnon yritystoiminnan keskeisenä voimavarana.

Heli Siitari Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta kannusti yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan luonnonarvomarkkinoille, sillä kaikkien yritysten toiminta vaikuttaa luontoon. Maanomistajat ovat innostuneita luonnonarvomarkkinoista uutena mahdollisuutena.

Myös ympäristöministeriön Emma Terämä muistutti tilaisuuden osallistujia siitä, että luontojalanjäljestä puhuttaessa kyseessä on yhteinen vastuu, jota kukaan ei voi kantaa yksin.

Panelistit peräänkuuluttivat armollisuutta uusien toimintatapojen opettelussa. Luontojalanjäljen laskennassa ollaan yhä alkutekijöissä.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että olisi tärkeää lähteä rohkeasti kokeilemaan luontojalanjäljen laskentaa, vaikka se vaatisikin yritykseltä yhä edelläkävijyyttä.

Mutta miten liikkeelle voisi lähteä?

Jyväskylän yliopiston tutkija Sami El Geneidy tarjosi tähän kysymykseen vastauksia omassa esityksessään. Hänen mukaansa lähes jokaisen luontojalanjälkimittarin taustalla on neljä osa-aluetta, joista yritys tarvitsee tietoa:

• Kulutuksen tyyppi ja määrä

• Kulutukseen liittyvien luontohaittaa ajavien tekijöiden eli ajureiden tyyppi ja määrä. (Viisi keskeistä ajuria ovat maan- ja merenkäyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.)

• Luontohaitan ajurin maantieteellinen sijainti.

• Ajurin aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle tietyssä sijainnissa.

Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran julkaisemasta oppaasta löytyy tukea luontojalanjäljen laskennan eri vaiheisiin ja lukujen tulkintaan.

S-Pankin Jussi Nykänen summasi keskustelutilaisuuden päätteeksi, että Suomi on luontokadon torjunnassa kehityksen kärjessä, ja on luonnollista, että edelläkävijyyteen liittyy myös ongelmien ratkomista. Nykänen korosti, että on aika demystifioida luontojalanjälkilaskentaa, tärkeintä lähteä liikkeelle pian. Se on mahdollista, sillä luontojalanjäljen laskenta pohjautuu yritysten perustietoihin.

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa iloitsi uusien työkalujen herättämästä kiinnostuksesta luontojalanjäljen laskentaan.

”Yhdessä syvennämme osaamista luontojalanjäljen laskennassa ja edistämme yhteistä vastuullisuustyötä”, Elomaa sanoi.