Hävilaatikko S-marketissa

Hitiksi muodostunut punalapputuotteiden ilta-ale jo viisi vuotta – näitä hävikkiruokia kaupasta pelastetaan

Kaupassa hävikin hillitsemiseksi keksityt keinot purevat ja joskus nololta tuntuneesta punalapputuotteiden ostamisesta on tullut hitti. Merkittävä osa työstä hävikin minimoimiseksi tehdään kuitenkin jo ennen kuin tuotteet saapuvat kaupan hyllylle.

9.9.2022

S-ryhmän ruokakaupoissa (Prisma, S-market, Sale, Alepa, Food Market Herkku) vanhaksi menossa olevia tuotteita on punalaputettu systemaattisesti jo yli 10 vuoden ajan. Henkilöstön aloitteesta lähtenyt punalaputettujen tuotteiden -60 % ilta-ale puolestaan vakiintui valtakunnalliseksi käytännöksi viisi vuotta sitten.

”Viime vuonna asiakkaamme ostivat noin 87 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Eniten hävikkiuhan alta pelastetaan kaupoissamme muun muassa pakattuja kala- ja lihatuotteita, kuten lohifileetä tai jauhelihaa, sekä paistopistetuotteita, kuten riisipiirakoita, croissantteja ja lihapasteijoita”, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Yleinen hintatason nousu näkyy myös siinä, että erilaiset hävikkituotteet tekevät nyt entistäkin paremmin kauppansa.

”Asiakkaistamme valtaosa kertoo ostavansa punalaputettuja tuotteita hinnan vuoksi eli säästääkseen ruokakuluissa, mutta yhä useampi valitsee punalapputuotteen myös ekologisista syistä ja osallistuakseen konkreettisella tavalla hävikin hillitsemiseen”, Päällysaho sanoo.

Punalappujen lisäksi S-ryhmän ruokakaupoissa on käytössä monia muitakin hävikinhallinnan keinoja. Esimerkiksi 11 alueosuuskaupassa on käytössä kiinteään hintaan myytäviä hävikkilaatikoita, joihin kootaan muun muassa hieman kolhiintuneita, mutta vielä käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia tai parasta ennen -päivämäärää lähestyviä leipiä. Vuonna 2021 hävikkilaatikoiden avulla vähennettiin yhteensä yli 500 000 kiloa hedelmä- ja leipähävikkiä.

Alelaputus on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla ruokahävikin torjunnan keinona. New York Times kävi tutustumassa S-marketissa alelaputukseen ja ruokatuotteiden ”happy houriin” vuonna 2019 yhtenä ratkaisuna taklata ruokahävikkiä. Ratkaisusta innostuivat myös eurooppalaiset mediat.

Datapohjainen tilaaminen vähentää huteja

Hävikin minimoiminen on jatkuvaa työtä, josta merkittävä osa tapahtuu asiakkaille näkymättömissä. S-ryhmän ruokakaupoissa on käytössä yhteinen ennustepohjainen tilausjärjestelmä.

”Tärkeintä on menekin ennustaminen datan kautta, eli tilataan tuotteita sen verran, mitä myydään. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua. Tilauksia ja saldoja ja jokaista hävikkiin kirjattua grammaa seurataan, jotta tiedämme mistä hävikkiä syntyy”, kertoo aluepäällikkö Annina Kallinen osuuskauppa Varuboden-Oslasta.

Osuuskauppa Varuboden-Oslassa hävikin hallinnassa on pidetty tiukkaa linjaa jo vuosia ja hävikin osuus on saatu osuuskaupan alueella nipistettyä keskimäärin 1,8 prosenttiin marketkaupan kokonaismyynnistä. Punalaputetut sekä hävi- ja leipistuotteet ovat suosittuja. Pelkästään hävilaatikoilla ja leipispusseilla on saatu markettien biojäteluku puolittumaan. Hintatason noustessa hävikki on yhä tarkemmin suurennuslasin alla.

“Seuraamme aiempaakin tarkemmin tuotteiden menekkiä, ja ns. hyllynlämmittäjät saavat lähteä. Tietyt tuotteet voivat olla valikoimissa myös kausittain, silloin kun niille on aitoa kysyntää”, VBO:n Kallinen pohtii. VBO toimii Itä- ja Länsi-Uudellamaalla sekä Ahvenanmaalla.

Kaupparyhmän tavoitteena hävikin puolittaminen

S-ryhmän tavoitteena on edetä kohti hävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Koko S-ryhmän tasolla markettien ruokahävikki on vähentynyt 18 prosenttia vuodesta 2014.

Hävikinhallinta on keskeistä marketkaupan lisäksi myös muilla S-ryhmän toimialoilla. Myös ravintoloiden ja hotellien hävikki on laskussa. Hävikkityöhön haetaan apua myös tekniikasta: ravintoloissa testikäytetään biovaakoja, joka antaa palautetta ja luo dataa ravintolassa syntyneestä hävikistä. Lisäksi osa ABC-ravintoloista ja S-ryhmän ravintoloista käyttää ruoan pelastuspalvelu ResQ Clubia ja viime vuonna palvelun kautta pelastettiin lähes 100 000 ruoka-annosta.

”Merkittävä osa Suomen ruokahävikistä on peräisin kotitalouksista. Jokainen meistä voi vaikuttaa ruokahävikin vähentämiseen omilla valinnoillaan ja huolehtia siitä, että kaikki kotiin ostettu ruoka tulisi syödyksi – niin hävikkiuhan alta pelastetut kuin täyteen hintaan ostetutkin tuotteet”, Päällysaho toteaa.

Lisätietoja: Sampo Päällysaho, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja, sampo.paallysaho@sok.fi, puh. 010 7680665

Webinaariin liittyvät asiat: Iida Lehtimäki, vastuullisuusasiantuntija, S-ryhmän marketkauppa, iida.m.lehtimaki@sok.fi, puh. 010 7681074

Hei, huomasimme, että käytät tällä hetkellä Internet Explorer -selainta, jota ei enää aktiivisesti tueta. Jotta vierailusi sivustollamme olisi mahdollisimman sujuva, suosittelemme sinua vaihtamaan selaimeksesi esimerkiksi Google Chromen tai Mozilla Firefoxin.