S-ryhmän tavoitteena on, että maaperän hiilivarastot saadaan mukaan hiilen mittaus- ja todentamisjärjestelmään. Tätä kautta peltoviljelyn voisi saada tulevaisuudessa mukaan mahdolliseen hiilen markkinapaikkaan. Tämä mahdollistaisi S-ryhmässä päästöjen kompensoinnin kohdentamisen suomalaiseen peltoviljelyyn, jolloin tuottajien olisi mahdollista saada lisätuloa.

Markkinapaikkaan pääsy edellyttää peltojen hiilensidonta- ja varastointikyvyn tieteellistä todentamista. Sen saavuttamiseksi S-ryhmä rahoittaa pilottitutkimusta, jossa tutkitaan syvempien maakerrosten hiilivarastoja ja niiden muutoksia.

Maanäytteitä metrin syvyydestä

Carbon Action -hankkeessa on mukana sata suomalaistilaa, joiden pelloilla testataan erilaisia hiiltä sitovia viljelytapoja. Kaikilta tiloilta on otettu maanäytteet 20 cm syvyisestä pintamaakerroksesta. S-ryhmän rahoituksella 32 tilalta on lisäksi taltioitu näytteet metrin syvyydestä. Tilat on valittu mukaan erilaisten viljelymenetelmien ja maalajien mukaan. Metrin syvyydestä saadut näytteet tuottavat ainutlaatuista tietoa. Vastaavaa, syvemmälle pellon maaperään ulottuvaa tutkimusta ei aiemmin ole tehty Suomessa.

- Syvempien maakerrosten hiilivarastosta ja sen muutoksista on vähän tietoa, vaikka muokkauskerroksen alainen maa on arvioiden mukaan merkittävä kokonaishiilivaraston kannalta, SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen toteaa.

Viimeiset näytteet otettiin marraskuun alkupuolella. Maanäytteet analysoidaan Helsingin yliopistossa tulevan talven aikana. Osa niistä varastoidaan viideksi vuodeksi samoilta peltolohkoilta myöhemmin tehtäviä vertailututkimuksia varten.

Hiiliviljelijät aktiivisesti mukana

Lohjalla Marja ja Tapio Suutarlan tilalla maanäytteitä taltioitiin kolmen hehtaarin alueella. Pariskunta osallistuu hankkeeseen mielellään: vanhoilla viljelytavoilla pelto saa kasvukuntoa ja samalla saadaan aikaan mitattuja positiivisia ilmastovaikutuksia.

- Käytössämme ovat viljan aluskasvustot, viljelykierrossa syväjuuriset kasvit sekä hyödynnämme kasvinjalostuksen tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi kokeilemme hevosen kuivikelannan levitystä ja seuraamme sen aikaansaamaa pellon multavuuden kehittymistä, Marja Suutarla avaa.

Suomalaisissa pelloissa on hiiltä runsaasti verrattuna lämpimämpiin maihin – kaksi kertaa enemmän kuin Keski-Euroopan ja nelinkertainen määrä Välimeren maihin verrattuna. Marjan mielestä Suomessa on pidettävä huolta siitä, että peltojen multavuus ja hiilitasapaino säilyy. Se luo mahdollisuudet puhtaan lähiruoan tuotantoon myös tuleville sukupolville.