– Poikkeuksellisen korona-ajan jälkeen ruokakauppa on alkanut normalisoitua vuoden alusta. Selkeät valtatrendit ovat pitäneet pintansa ja osin vahvistuneet. Kaiken taustalla näkyvät myös korona-aikana vahvistunut kotimaisen ruoan arvostus ja toisaalta sen pohdinta, millainen ruoka on paitsi itselle myös ilmastolle fiksua. Ruoan hinta on myös monelle tärkeä valintaperuste. Ruokakaupan digitalisoituminen jatkuu edelleen vahvana ja olimme tänä vuonna jo elokuussa toimittaneet yli miljoona ruoan verkkokauppatilausta vuoden alusta. Etunamme on, että toimimme koko Suomessa. Tavoitteenamme on tuoda ruoan verkkokauppa mahdollisimman monen suomalaisen ulottuville joko kotiinkuljetuksilla tai noutopisteenä arjen matkojen varrelle, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.
Suomalaiset arvostavat yhä enemmän helppoutta ja yksilöllisyyttä, minkä lisäksi ruokailuun haetaan myös elämyksellisyyttä, kuten ravintolatasoisia grocerant-tuotteita. Myös hyvinvoivaan elämäntapaan ja kasvisruokailuun panostaminen korostuu ostoskorien sisällöissä.
– Selkeä enemmistö eli peräti 84 % asiakkaistamme kertoo hakevansa elämyksiä ruoasta. Kokeilunhaluisuus näkyy myös siinä, että uutuustuotteet kiinnostavat selvästi ja erityisesti ravintolatasoiset valmisruoat ovat olleet selkeitä myyntihittejä. Tämän vuoden Suomalainen menestysresepti -kilpailun finaalissa oli useampi keittiömestari ja voittajatuote, ravintolatasoinen härkäpapufalafel Fallero nousikin lanseerausviikoilla myydyimmäksi valmisruoaksi. Myös lokakuussa myyntiin tulleet Amarillo-valmisruoat ovat uutuustuotteina löytäneet tiensä ostoskoreihin poikkeuksellisen hyvin, iloitsee S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa.
10 ajankohtaista ruokailmiötä, jotka kuvaavat nyt suomalaisten ostokäyttäytymistä
Leivontabuumi vakiintuu. Suomalaisten leivontabuumi lähti vuonna 2020 todelliseen nousuun ja jauhojen myynti kasvoi korona-aikana 14 %. Kovin buumi alkaa tasaantua. Leivonnassa makeutetaan entistä enemmän makeutusaineilla, joiden myynti on kasvanut 36 %. Suomalaisten suosituin makeiden leivonnaisten resepti* on kuluvana vuonna ollut mustikkapiirakka. Mustikka on myös vuoden 2021 suosituin pakastemarja.
Juomakauppa 2.0 – valikoima monipuolistuu. Juomakaupassa on nähtävissä harppaus seuraavalle tasolle. Lifestylejuomien, kuten vitamiinivesien ja kombucha-juomien sekä alkoholittomien juomien suosio on kasvanut selkeästi. Erityisesti alkoholittomat panimojuomat (+53 %) ja kalorittomat panimojuomat (+29 %) ovat huomattavassa kasvussa edelliseen vertailujaksoon verrattuna.
Kala jatkaa suosiotaan. Suomalaiset ovat innostuneet käyttämään ruoanlaitossa tuoretta kalaa (+27 %), joista lohi säilyttää kärkipaikkansa suosikkina. Eniten kalaa syötiin Satakunnan alueella S-ryhmän keskiarvoon verrattuna. Sushin myynti ruokakaupassa on kirjaimellisesti räjähtänyt (+1 853 %). S-ryhmän myymälöihin ympäri Suomen on viimeisen kahden vuoden aikana avattu lähes 100 uutta sushin myyntipistettä. Korona-aikana myös ravintoloiden sulkeminen osaltaan lisäsi sushin ostamista kaupasta.
Proteiininlähteet murroksessa. Proteiininlähteistä selkeässä kasvussa on broilerin liha, jonka kulutus tulee tänä vuonna ensimmäistä kertaa ylittämään porsaanlihan kulutuksen Suomessa. S-ryhmän marketeissa broilerin myynti kasvoi 16 % ja porsaanlihan myynti laski 4 % korona-aikana. Pitkäaikainen keskustelu ilmastofiksummasta ruokavaliosta näkyy jo suomalaisten ostokäyttäytymisessä. Vegeproteiinit ottavat entistä vahvemmin paikkansa suomalaisten lautasilla (+24 %) ja erityisesti niitä on ostettu pääkaupunkiseudulla muuhun Suomeen verrattuna.
Heviherkuttelu lisääntyy. Marjojen suosio on vuoden alusta kasvanut vahvasti ja myynnissä on tapahtunut 20 prosentin kasvu. Marjoja ostetaan erityisesti Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Tuoreista marjoista suomalaisten suosikkeja ovat mansikat. Muita hedelmäosaston trendaavia tuotteita ovat tänä vuonna olleet hattaraviinirypäleet ja tuoreet smoothiet.
Hyvinvointituotteista lisää energiaa. Hyvinvointiin panostaminen näkyi korona-aikana ravintolisien kategorian kasvuna, erityisesti vitamiinien myynnissä (+48 %). Suomalaiset lisäsivät selkeästi aikaisempaan vertailujaksoon nähden myös superfoodien käyttöä (+14 %). Suosituimpia superfoodeja ovat olleet siemenet, pellavansiemenöljy ja chia-siemenet. Näiden käyttö on korostunut tänä vuonna erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.
Valmiit ruokatuotteet hittejä – ravintolatasoista ruokaa kaupasta. Suomalaiset ovat lisänneet valmisaterioiden kulutusta. Vuoden alusta erityisesti ruokatorilta ostettavat valmisateriat ovat kasvattaneet suosiotaan (+9 %). Valmiiden ruokatuotteiden trendissä on nähtävissä myös kasvisruokailmiö, sillä valmiit kasvisateriat ja salaattibaarin ainekset ovat vuoden alusta olleet jopa räjähdysmäisessä kasvussa (+50 %). Perinteisten valmisruokahittien rinnalla valmisruokatrendissä näkyy yhä vahvemmin grocerant-ilmiö. Sushin suosion kasvu liittyy myös tähän ilmiöön.
Irtomyyntituotteet tekevät paluun. Irtomyyntituotteet kokivat korona-aikana selvän myynnin laskun, mutta tänä vuonna kysyntä on lähtenyt jälleen nousuun. Irtokarkkien myynti on vuoden alusta kasvanut 16 % ja paistopistetuotteiden puolestaan 13 %. Paistopistetuotteiden ykkössuosikkina ovat karjalanpiirakat ja välipalatuotteiden ykkösenä on edelleen Suomalainen menestysresepti -kilpailun voittaja vuodelta 2020 eli Rostis.
Ruokaa ostetaan kellon ympäri. 24/7-ostamisen trendi ja ruoan ostaminen yöaikaan on yhä suositumpaa ja myymälöiden aukioloajat jatkavat laajenemistaan. Suosituin aika tehdä verkkokauppaostoksia on kello 18–22 välisenä aikana.
Ruokaa ostetaan verkosta yhä enemmän. Ruoan verkkokauppa löysi korona-aikana uusia asiakkaita ja kasvu jatkuu vahvana. Ruoan verkkokaupan myynti on 1,5-kertaisella tasolla vuoden 2020 aiempaan ennätystasoon verrattuna. Yksittäisissä myymälöissä verkkokaupan osuus myynnistä ylittää selvästi yli 10 %. Suomalaiset suosivat verkkokauppatilausten noutoa suhteessa kuljetukseen. Ruoan verkkokaupan tilatuimpia tuotteita ovat myös kivijalassa ostetuimpien joukossa olevat arkituotteet jauheliha, banaani ja laktoositon kevytmaito. Verkossa tehtävä kertaostos vain on keskimäärin selvästi suurempi kuin myymälässä.
Tiedot perustuvat S-ruokakauppojen eli Prisman, S-marketin, Sale ja Alepa -myymälöiden sekä Food Market Herkku -ruokakauppojen tilastoihin. Tiedot on koottu lokakuussa 2021. Niissä vertaillaan myyntivolyymeja (kg/l) aikavälillä 3/2018–9/2019 ja 3/2020–9/2021, ellei toisin mainita. Vertailuun on valittu pidempi aikaväli, jotta voidaan seurata pidempää trendiä ja tehdä vertailu aikaan ennen koronapandemiaa.
*Lähde: Yhteishyvä
