Mielipiteet

Vieraskynä: Hyvä joulumieli ei aina ole omasta halusta kiinni

18.11.2020

Tatjana Pajamäki

Tatjana Pajamäki MLL

”Yhteinen viikonloppureissu esimerkiksi Berliniin on kiva tapa rohkaista lasta kokeilemaan uutta kieltä käytännössä”, vinkattiin tutun lapsen vanhempainillassa taannoin, ennen korona-aikaa.

Motivoivaksi ja innostavaksi tarkoitettu lause kristalloi hyvin sen, kuinka erilaisissa todellisuuksissa suomalaiset lapsiperheet elävät. Toiset puntaroivat loma-aikojen matkustus- ja elämysvaihtoehtoja. Toiset stressaavat ruoan riittävyyttä lapsille useiden perättäisten vapaapäivien aikana.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa huoli perheen rahatilanteesta kuormittaa osaa yhteydenottajista. Nuoria ei harmita se, ettei oma kännykkämalli vaihdu uudempaan riittävän usein, tai että merkkivaatteita ei riitä jokaiselle päivälle.

Nuoret murehtivat, riittävätkö vanhemman rahat ruokaan tai saavatko vanhemmat maksetuksi kaikkia laskujaan. Jotkut pelkäävät kotinsa menettämisen puolesta. Omia henkilökohtaisia tarpeita heijastellaan ja realisoidaan perheen rahatilanteen kautta: Miten selviytyä lukion kirjamaksuista, tai saada uusi reppu rikkimenneen tilalle. Maksaako terapia tai muu erikoissairaanhoito, jos sellaista itselleen tarvitsisi? Toiset surevat rahatilanteen vuoksi menetettyjä harrastuksia. Jotkut kuvaavat eristäytymistä kavereista, joiden vapaa-ajanviettotapoihin on mahdotonta osallistua.

Krooniset ja isot talousvaikeudet heijastuvat myös psyykkiseen vointiin. Nuoret saattavat kuvailla perheessä vallitsevaa ahdistunutta, stressaantunutta ja huolestunutta tunnelmaa, joka vaikuttaa kaikkien mielialaan. Monia huolettaa vanhemman jaksaminen. Rahavaikeudet myös koventavat ja syventävät tilanteita, jotka ovat muutenkin kuormittavia. Esimerkiksi kipeän ja surullisen avioeron ohella huoli vanhemman taloudellisesta selviytymisestä uudessa elämäntilanteessa lisää psyykkistä stressiä.

Taloudelliset haasteet eivät automaattisesti tarkoita ongelmia ja huonovointisuutta. Lämpimät suhteet perheenjäsenten välillä, voimaa tuottava yhteishenki ja tunne siitä, ettei ole tilanteessa yksin, auttavat jaksamaan haasteista huolimatta sekä estävät eristäytymistä muista. Hyvä Joulumieli -keräys on muistutus siitä, että lapsiperheet Suomessa elävät erilaisissa todellisuuksissa. Joulunpyhät vaateineen aiheuttavat monelle vanhemmalle taloudellista stressiä. Joulumieli ei monestikaan ole vain yksilön oma ja tietoisesti ylläpidettävä päätös. Levollista ja arjesta irrottavaa joulunaikaa voi olla mahdotonta viettää, jos mieltä painaa jatkuva huoli rahasta.

Yksittäiset toimet eivät poista rakenteellisia ongelmia, mutta auttavat pitämään mielessä sen, miten erilaisissa tilanteissa lapsiperheet Suomessakin elävät. Ymmärrys ja tietoisuus erilaisista tilanteista ehkäisee myös syrjäyttävää puhetta; harkitsemattomia ja ajattelemattomia kommentteja. Perheille, joiden rahatilanne on syystä tai toisesta tänä jouluna erityisen tiukka, on joulunviettoon lahjoitettu ylimääräinen ruokaraha iso asia. Se muistuttaa myös siitä, että ihmiset välittävät ja haluavat auttaa.

S-ryhmä osallistuu Hyvä Joulumieli -keräykseen lahjoittamalla 65 000 euroa, minkä lisäksi S-ruokakaupat ovat perheille jaettavien lahjakorttien ostopaikkoja.

Tatjana Pajamäki

Tatjana Pajamäki on sosiaalipsykologi, joka vastaa mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin toiminnasta. Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin tulee vuodessa noin 17 000 yhteydenottoa.

Hei, huomasimme, että käytät tällä hetkellä Internet Explorer -selainta, jota ei enää aktiivisesti tueta. Jotta vierailusi sivustollamme olisi mahdollisimman sujuva, suosittelemme sinua vaihtamaan selaimeksesi esimerkiksi Google Chromen tai Mozilla Firefoxin.