Näkökulma
Tuotteen täydellinen jäljitettävyys on kova haaste
21.4.2021
Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa ja vastuullisuuspäällikkö Sanni Martikainen
S-ryhmä teetti vuoden 2020 lopussa omien merkkien vaatteita ja jalkineita valmistavien tehtaiden joukossa selvityksen, jossa kartoitettiin niiden tuotteissa käytettävien materiaalien toimittajia ja vastuullisuuden varmentamiseen liittyviä käytäntöjä. Tulokset olivat valaisevia.
Selvitys paljasti, kuinka valtava verkosto toimijoita arvoketjussa avautuu jo yhden portaan takana. Se kertoi myös sen, miten riippuvaisia olemme sopimuskumppaneiltamme saatavasta tiedosta ja heidän toimintatavoistaan.
Selvitys tehtiin 50 tavarantoimittajalle, ja vastauksia saimme 33. Vuonna 2020 ostimme 57 prosenttia omien merkkiemme ja oman maahantuontimme vaatteista ja jalkineista näiltä tehtailta. Yhteensä S-ryhmällä on noin 17 000 tavaran- ja palvelutoimittajaa, joten kokonaisuudesta otos on toki pieni.
Vastaajat eli niin sanotut tier 1 -toimittajamme ilmoittivat omien suorien materiaalintoimittajiensa (eli tier 2 -tason toimijoiden) määräksi yhteensä noin 400, ja nimesivät niistä 145. Läheskään kaikkia materiaalitoimittajien tietoja emme siis saaneet tietoomme.
Selvitys havainnollisti, kuinka laaja verkosto toimitusketjussa on mukana. Se näytti myös, kuinka vaikeaa ja hidasta monimutkaisten, pitkien ja jatkuvasti muuttuvien arvoketjujen ”täydellinen” selvittäminen ja varmistaminen on.
Käytännössä toimitusketjun eri portaiden selvittäminen edellyttäisi, että tier 1 -toimittaja tekisi vastaavan selvityksen omille toimittajilleen ja niin edelleen, kunnes päästäisiin mahdollisesti viiden-kuuden portaan päähän raaka-aineen tuotantoon saakka. Selvitystyötä vaikeuttaa vielä se, että toimittajasuhteet vaihtelevat kaikissa ketjun vaiheissa.
Selvitystyön vaikeus on hyvä muistaa, kun mietitään, mitä yrityksen on kohtuudella mahdollista tietää arvoketjuistaan ja mihin asioihin se voi vaikuttaa.
Läpinäkyvyys ja vastuullisuuskäytännöt jalkautuvat arvoketjuissa käsi kädessä, porras portaalta. Odotuksista ja käytännöistä sovitaan sopimuksissa, mutta sopimukset eivät ulotu ketjun läpi, vaan ovat kahden toimijan välisiä. Selvityksen perusteella 79 prosenttia tier 1 -toimittajista on sisällyttänyt vastuullisuusvaatimuksia omille yhteistyökumppaneilleen (tier 2). Vastaajista 91 prosenttia myös seurasi vaatimusten toteutumista eri keinoin. Odotukset siis menevät eteenpäin ketjussa, mutta eivät täydellisesti.
Huolellisuusvelvoite on jokaisen ketjun toimijan velvollisuus
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa (UNGP) ketjujen portaittaisuus ja yritysten vaikutusmahdollisuudet on ymmärretty hyvin. Jokaisen yrityksen tulee toimia huolellisesti, arvioida ihmisoikeusriskinsä ja pyrkiä niitä pienentämään. Odotus koskee jokaista yritystä. UNGP:n idea toimii, jos jokainen yritys, iso tai pieni, toimii kuten huolellisuusperiaate vaatii oman verkostonsa osalta. Tästä syntyy yhtenäinen ketju.
Oma selvityksemme kuitenkin osoitti, että emme saa läpinäkyvästi tietoa tuotantoketjusta ja sen kaikista toimijoista. Tämä katkaisee näkyvyytemme ketjuun ja sen toimintaan.
Selvityksessämme kysyimme myös, ovatko tavarantoimittajamme kohdanneet ihmisoikeuksiin tai työoloihin liittyviä vakavia ongelmia omissa toimittajaverkostoissaan. Vastauksissa pari toimittajaa kertoi, että tapauksia oli ollut. Mutta miten voimme ennaltaehkäistä näitä, ellei jokainen ketjun toimija toimi huolellisesti? Miten voimme auttaa näiden korjaamisessa, jos emme saa niistä tietoa? Vastaus on valitettavasti: emme oikein mitenkään.
Onko tilanne sitten näin lohduton, ja eikö meillä ole mahdollisuutta vaikuttaa tai tehdä asian edistämiseksi mitään? Ei toki. Meidän on jatkettava systemaattista työtä ja kehitettävä läpinäkyvyyttä sekä edistettävä vastuullisuuskäytäntöjen jalkautumista.
Mutta työmme ei onnistu isoveli valvoo -periaatteen avulla. On selvää, ettei mikään toimija voi yksin valvoa jokaista toimitusketjun vaihetta, vaan näemme edelleen, että avain on UNGP:n mukaisessa jokaista yritystä koskevassa huolellisuusvelvoitteessa. Tähän kaipaamme lainsäätäjän apua. Kuten selvityksemme osoittaa, lainsäädännön pitäisi olla EU-tasoista ja kaikkia koskevaa, jotta se olisi tasapuolista ja vaikuttaisi aidosti ihmisoikeuksien toteutumiseen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saisi olla vapaaehtoista.
Pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden eteen
S-ryhmä on kehittänyt omien tekstiilituotteidensa vastuullisuutta jo vuosia. Tehdasauditoinnit niin sanottujen riskimaiden tekstiilitehtaissa alkoivat vuonna 2005. Auditoinneissa tarkastetaan muun muassa työturvallisuuteen, työaikoihin ja palkkaukseen liittyvät käytännöt.
Haluamme tarjota asiakkaillemme tietoa tuotteiden alkuperästä mahdollisimman läpinäkyvästi. Tieto tuotteen valmistusmaasta ja valmistavasta tehtaasta löytyy tuotteen pesulapusta tai pakkauksesta, ja lisäksi lista omien merkkien vaatteiden ja jalkineiden valmistustehtaista julkaistaan vuosittain .
S-ryhmä on sitoutunut omien merkkiensä ja oman maahantuontinsa osalta edistämään kestävän puuvillan käyttöä omissa ketjuissaan. Tavoite on, että puuvilla on vastuullisesti tuotettua vuoden 2025 loppuun mennessä. Tuolloin puuvillan on määrä olla sataprosenttisesti luomua, kierrätettyä, Reilun kaupan tai Better Cotton Initiative -aloitteen mukaista.
Kuvat: SOK
Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa ja vastuullisuuspäällikkö Sanni Martikainen
SOK Vastuullisuus