Käsi pystyyn, kuka pitää S-ryhmää kansansivistyksen airueena?

Hmm, niinpä. Taitaa olla niin, että kansan syvien rivien silmissä olemme arkipäivän pakollinen paha. Kaupparyhmä, johon kyllä luotetaan leipää ja särvintä ostettaessa, mutta eipä sitten juuri muuta.

Elokuun lopussa ja syyskuun alussa maassamme pyörii nuorten lukutaitoa korostava Lasten ja nuorten säätiön Read Hour -kampanja, jota myös S-ryhmä on lähtenyt tukemaan. Mukaan suojelijaksi on saatu tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kampanjan huipennus on 8. syyskuuta, jolloin mukana olijat haastavat koko Suomen pysähtymään tunniksi lukemaan.

Kampanjan ajatus on hieno. Ilman sujuvaa lukutaitoa emme viisastu emmekä kehity kansakuntana. Se tajuttiin jo kansakouluja perustettaessa rapiat 150 vuotta sitten. Niillä luotiin perusta nykyiselle hyvinvoinnillemme.

Toinen sivistämisemme peruspilari on sitten kirjasto – tuo mielikuvituksen matkatoimisto. Minäkin olen nauttinut oman osuuteni sen iloista. Ekaluokkalaisena etsivä Totte Svensson tempaisi jännille retkille, ja ainoa suru oli se, että kirjasarja oli luettu pikaisesti läpi.

Svenssonia seurasi hävittäjälentäjä ja Mannerheim-ristin ritari Joppe Karhunen, jonka suomalaisista ilmasankareista kertovat romaanit veivät minut koottavien pienoismallien maailmaan. Myöhemmin lentokoneet ovat vaihtuneet vanhoihin autoihin ja mittakaava 1:72:sta järeämpään 1:1:een.

Vaikka minut voitettiin kirjojen pariin, ei nykyajan lasten kanssa ole aivan yhtä helppoa. Siksi nuoria ja ennen kaikkea heidän vanhempia herättämään tarvitaan teemaviikkoa ja valtakunnan virallista unilukkaria.

Mutta palataanpa S-ryhmän rooliin kansallisen sivistyksen ja lukutaidon vaalijana.

Osuuskaupat syntyivät aikanaan takaamaan sen, että tavallinen väki sai ostaa turvallista ruokaa ja takuuvarmasti tasalaatuista tavaraa kohtuulliseen hintaan.

Mutta oli osuuskauppaliikkeellä toinenkin tehtävä: herättää vähäväkinen kansa auttamaan itse itseään. Siihen tarkoitukseen perustettiin vuonna 1905 Yhteishyvä-lehti.

Viime vuosisadan alussa kansaa sivistettiin viljelytavoista, hygieniasta ja terveellisestä ruoasta. Yli sadan vuoden jälkeen ruoka on säilyttänyt yhä paikkansa. Nyt Yhteishyvässä puhutaan ruokatrendeistä ja vastuullisuudesta, mutta yhä päämääränä on lukijoiden ymmärryksen lisääminen. Se taas onnistuu vain, jos lukijoilla on kyky ja halu lukea.

Veli-Pekka Ääri

Yhteishyvän päätoimittaja

Kuva: SOK, Yhteishyvä