Kukkarolle, terveydelle ja planeetalle fiksuja ruokavalintoja? Näitä kysymyksiä punnitaan niin suomalaisten ruokapöydissä kuin päättäjien, alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan työpöydillä. Myös tänä vuonna päivitettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat nostamaan ympäristövaikutukset terveyden rinnalle. S-ryhmässä tavoitteena on, että kasvatamme kasvipohjaisuuden osuutta tinkimättä kotimaisuusasteesta.

Ruokamurros vaikuttaa kaikkiin ruokaketjun osapuoliin pellolta pöytään ja siksi myös jokaisella on tehtävänsä. Suomen suurimpana ruoan myyjänä olemme halunneet ottaa tässä aktiivisen roolin.

Enemmän kasvipohjaisuutta kotimaisuudesta tinkimättä Vastuullisuusohjelmamme tavoitteena on, että 65 prosenttia myymästämme ruoasta on kasvipohjaista vuonna 2030. Samalla haluamme, että myymästämme ruoasta 80 prosenttia on kotimaassa valmistettua. Yhtälö ei ole ihan yksinkertainen. Sen ratkaiseminen tarkoittaa sitä, että tarvitsemme lisää panostuksia kotimaisen kasvintuotannon ja -jalostuksen edistämiseksi sekä lisää helppoja, maistuvia ja kotimaisia kasvipohjaisia tuotteita arkipäiväistämään kestävämpää syömistä.

Suomalaiset ottavat askelia kohti monipuolisempaa ja kasvivoittoisempaa ruokakassia jatkuvasti, mutta matkaa on vielä siihen, että saavuttaisimme ravitsemussuositusten tai ilmastofiksun syömisen tavoitteet. Datastamme näemme, että kasvipohjaiset valinnat valtavirtaistuvat asteittain. Esimerkkinä kasvipohjaisten ruokajuomien kasvutahti (35 prosenttia kasvua kolmessa vuodessa) tai härkisten ja nyhtisten kaltaisten kasviproteiinien volyymi (kasvua kolmannes vuodesta 2019).

Tarvitsemme uusia ”härkiksiä ja boltseja”

Olemme halunneet omalta osaltamme olla mukana edistämässä kotimaisten ruokainnovaatioiden kaupallistamista. Kehittämämme Suomalainen menestysresepti -kisa on tuonut kaupan hyllyille innovaatioita, jotka ovat pinkaisseet myydyimmiksi uutuuksiksi. Nyt meidän pitäisi löytää näitä menestystarinoita lisää: vegepohjaisia tuotteita, jotka houkuttelevat kuluttajia paitsi terveellisyydellä ja ilmastoystävällisyydellä myös helppoudellaan ja maukkaudellaan.

Kaupan tehtävänä on tietysti vastata asiakkaidemme erilaisiin ja yhä yksilöllisempiin toiveisiin ja tarpeisiin. Kunnioitamme asiakkaidemme valinnanvapautta, emmekä usko pakottamiseen. Uskomme kannustamiseen, kynnyksen madaltamiseen, innostamiseen, arjen ruokavalinnoissa auttamiseen ja kevyeen tuuppaukseen.

Olemme halunneet tehdä myös yhdessä ruoantuottajien kanssa jotain konkreettista. Maataloustuottajien tulevaisuusvalmennukset starttasivat tammikuussa. Yhdessä ProAgrian kanssa luodun valmennuksen tavoitteena on tukea maatalousyrittäjien osaamisen kehittämistä ja luoda valoisaa näkymää tulevaisuuteen. Tuomme valmennuksissa näkymää tuottajille esimerkiksi kuluttajaymmärryksestä, ostokäyttäytymisen trendeistä ja muutoksista sekä alati kiristyvistä vastuullisuusvaatimuksista.

Ruoka-alaa haastetaan nyt ennennäkemättömällä tavalla eri suunnista

Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat nousseet entistä vahvemmin keskusteluun kriisien myötä. Inflaatiovauhti on tuonut suomalaisten viikon ruokabudjetin ja valintojen punnitsemiseen oman kuormituksensa. Sesonginmukaisuus, kestävyys ja taloudellisuus voivat kulkea yhdessä ja tutkimusten mukaan ilmastofiksujen valintojen tekeminen ei ole välttämättä kukkarosta kiinni.

Suomalaisella ruokajärjestelmällä on paljon vahvuuksia

Meillä on yhdessä mahdollisuus muuttaa suuntaa ja ottaa tarvittavia harppauksia kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Keinoja etsitään yhteisellä tiekartalla valtion, elintarviketeollisuuden, alkutuotannon, kaupan sekä kuluttajien kanssa. Kaikkien on tärkeä pysyä matkalla kyydissä.

Blogikirjoitus pohjautuu Nina Elomaan puheenvuoroon justofood-hankkeen julkaisussa Reilu ruokamurros. Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään (2022)