Historian ensimmäisenä Suomalaisen ruoan päivänä tunnen ylpeyttä siitä, että suomalaiset haluavat syödä nimenomaan suomalaisilla puhtailla pelloilla ja tiloilla kasvanutta ruokaa. Valta on asiakkailla ja tässä asiassa valinnat kertovat selkeää kieltään: myymästämme ruoasta noin 80 prosenttia on kotimaassa valmistettua. Luku on kova, ja se merkitsee työtä ja hyvinvointia suomalaisille. Se on ruoantuottajien, puhtaan maaperän, veden ja ilman arvostamista.

Kotimaisen ruoan löytäminen ei ole aina yksinkertaista, koska kotimaisuus voidaan määritellä monella tavalla. Ruoan matka ei myöskään aina ole täysin läpinäkyvä. Ketjusta on tehtävä mahdollisimman avoin, sillä kuluttajilla on oikeus tietää, mitä he laittavat suuhunsa. Suuri askel eteenpäin ovat olleet ravintoloiden pakolliset tuoreen lihan alkuperämerkinnät.

Hyvää Suomesta ja Sirkkalehti -merkit ovat tae siitä, että raaka-aine on kotimaista. Yhtä lailla Kotimaista-tuotemerkkimme kertoo varmasti kotimaisesta valinnasta. 

Tänään, Suomalaisen ruoan päivänä voin kertoa kahdesta uudesta teosta suomalaisen ruoan hyväksi.

1.) Jatkossa ruokakauppojemme hyllynreunoissa näkyy kotimaisen tuotteen kohdalla selkeä alkuperästä kertova merkintä – Hyvää Suomesta-merkki. Merkintäuudistus toteutetaan portaittain syksyn aikana kaikissa Suomen lähes tuhannessa S-ryhmän ruokakaupassa.

2.) Julkaisemme pian Omat ostot -palveluun laskurin, josta voi katsoa, kuinka moni oman ostoskärryn tuotteista on varmennetusti kotimaista alkuperää tai valmistettu Suomessa. Palvelun kautta omaa ostokäyttäytymistään on helppo seurata esimerkiksi kännykällä. Tiedon avulla on helppoa tehdä valintoja kotimaisuuden hyväksi, jos niin haluaa.

Haluamme myydä suomalaista ruokaa ja siksi haluamme, että suomalainen ruoka on niin hyvää, laadukasta ja sopivan hintaista, että suomalaiset haluavat sitä ostaa. Sen takia on välttämätöntä, että ala elää tässä ajassa ja kehittää uusia houkuttelevia tuotteita, jotka parhaimmillaan menestyvät myös maamme rajojen ulkopuolella.

Meidän on pidettävä yhtä pienessä maassa, jossa resurssit ovat rajalliset. Ruokaketjun jokaista osaa tarvitaan siihen, että koko ketju toimii.

Reijo Karhinen ehdotti selvityksessään liputuspäivää ruoantuottajille. Kannatan lämpimästi ehdotuksen toteuttamista. Toivottavasti vuoden kuluttua Suomalaisen ruoan päivänä salossa liehuu siniristilippu. 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 4.9.2019