Näkökulma

Olemme riippuvaisia luonnosta – luontojalanjälki tarvitsee yhteiset mittarit

25.10.2022

Nina Elomaa

SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa

Pääsen osallistumaan joulukuussa YK:n luontokokoukseen (COP15) osana Suomen valtuuskuntaa. Tuolloin eri valtioiden edustajat kokoontuvat neuvottelemaan Montrealiin tavoitteista luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi. Kokousta on luonnehdittu käänteentekeväksi. Luonto on ahtaalla, joten riittävän kunnianhimoisia tavoitteita tarvitaan. S-ryhmässä selvitämme toimintamme luontovaikutuksia yhdessä tutkijoiden kanssa.

Emme pärjää ilman luontoa. Myös me S-ryhmässä myymme tuotteita ja palveluita, joten liiketoimintamme tarvitsee ympäristön meille tuottamia resursseja. Kaupan alalla työ luonnon monimuotoisuuden eteen konkretisoituu raaka-aineiden kautta, joiden saatavuuteen luonnon köyhtyminen voi vaikuttaa. S-ryhmässä on tehty linjauksia esimerkiksi siitä, että hankimme kalaa vastuullisista kalakannoista ja rajaamme hankinnoissamme pois raaka-aineita metsäkadon kannalta herkiltä alueilta. Luontovaikutusten hallinta on myös liiketoiminnan ja taloudellisten riskien hallintaa. Maailman yritysjohtajat ovatkin nostaneet keskeisiksi taloudellista toimintaa uhkaaviksi riskeiksi ympäristöön liittyvät riskit (World Economic Forum 2022). On tärkeää muistaa, että luonnolla itsessään on myös arvo ja sitä on syytä suojella.

Luontohaittojen ja -vaikutusten arvioimiseksi ei ole vielä kehitetty ilmastomittarin kaltaisia tunnuslukuja. Olemme jo oppineet puhumaan sujuvasti hiililaskureista ja CO2-päästöistä. Ilmastovaikutusten seurannassa päästölaskuri toimii niin raskaassa teollisuudessa, kaupan alalla kuin kuluttajien elämäntapatesteissä. Luontovaikutuksille vastaavaa yhteismitallista tunnuslukua ei vielä ole. Jostain on lähdettävä liikkeelle.

Syömämme ruoan tai ostamiemme tavaroiden vaikutukset eivät rajoitu kotimaan rajojen sisäpuolelle. Ympäristövaikutukset ovat laajempia. Selvitämme uraauurtavassa hankkeessa tutkijoiden kanssa toimintamme luontojalanjälkeä. Jyväskylän yliopiston puitteissa toimivan resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin, Sitran ja S-ryhmän yhteistyön tavoitteena on luoda avoimesti mittaristo, jota muutkin toimijat voisivat käyttää. Mittaamme siis ostoskärryistä tuttujen tuotteiden, kuten banaanin, riisipaketin, lihan tai vaatteiden luontovaikutuksia eli esimerkiksi vaikutusta maan ja vedenkäyttöön, ilmastonmuutokseen, saasteisiin ja paikalliseen ekosysteemiin. Jo nyt näemme, että merkittävimmät vaikutukset tulevat myymästämme ruoasta.

Haluamme ymmärtää myymiemme tuotteiden vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle, jotta voimme pienentää vaikutuksiamme. Mittarit tarvitaan, jotta voimme asettaa riittäviä ja vaikuttavia tavoitteita sekä löytää arkeemme oikeat työkalut vaikutusten hillitsemiseksi. Tarvitsemme myös aivan uudenlaista toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä.

Tulevaa Montrealin luontokokousta on luonnehdittu käänteentekeväksi – puhutaan Pariisin sopimuksen kaltaisista tavoitteista luontokadon osalta. Valtioiden välisten kokousten lopputulemat ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ovat merkityksellisiä.

Ilmasto, biodiversiteetti ja vesistöjen tila kun ovat koko planeetalle yhteisiä. Luontokato ei tapahdu vain jossain kaukana, vaan sen vaikutukset näkyvät myös meidän ruokapöydissämme.


Kuvat: Nina Kaverinen

Nina Elomaa

Vastuullisuusjohtaja

SOK

Hei, huomasimme, että käytät tällä hetkellä Internet Explorer -selainta, jota ei enää aktiivisesti tueta. Jotta vierailusi sivustollamme olisi mahdollisimman sujuva, suosittelemme sinua vaihtamaan selaimeksesi esimerkiksi Google Chromen tai Mozilla Firefoxin.