Koronakriisin myötä S-ryhmän työyhteisöt ovat monimuotoistuneet hetkessä. S-ryhmä, useine eri toimialoineen, on kokonaisuutena aina ollut ollut hyvin monimuotoinen. Työyhteisöt ovat kuitenkin olleet suhteellisen homogeenisiä ja toimialojen rajat jyrkkiä. Asetelma muuttui nopeasti COVID-19-koronaviruksen aiheuttaman kriisin keskellä. Kun monimuotoisuus hyvinä aikoina toi kilpailuetua, on se nyt vaikeina aikoina luonut turvaa.

Perinteisesti monimuotoisuus mielletään suppeaksi käsitteeksi. Yrityksissä se nähdään esimerkiksi numeroina siitä, kuinka paljon on eri etnistä taustaa olevia työntekijöitä ja mikä on miesten ja naisten osuus. Tässä mielessä S-ryhmä ei näyttäydy kovin monimuotoisena. Vajaa 2 % koko henkilöstöstä on muita kuin Suomen kansalaisia, ja jopa kolme neljäsosaa työntekijöistä on naisia.

Kun monimuotoisuuden ymmärtää laajemmassa merkityksessä, työyhteisöistä löytyy rikkaampi puoli. On erilaisia koulutustaustoja, ammatteja, perhetilanteita, asuinpaikkoja, uskontoja, elämänkatsomuksia ja -kokemuksia. Ikähaarukka on 13 vuodesta 80 vuoteen. Voimme siis aidosti olla ylpeitä monimuotoisesta S-ryhmästä. 

Miten monimuotoisuus on koronan myötä entisestään vahvistunut? Moni s-ryhmäläinen on viime viikkoina oppinut nopeasti uusia taitoja ja poistunut omalta mukavuusalueeltaan. Kun uusia palvelukonsepteja on kehitetty yhteistyössä yli toimialarajojen, yksiköiden väliset aidat ovat madaltuneet. Työyhteisöt koostuvat aiempaa enemmän erilaisista persoonista, työntekijöistä erilaisilla työura- ja koulutustaustoilla. Eri toimialojen työntekijät ovat kohdanneet esimerkiksi verkkokaupan keräilyssä, jossa työt ovat räjähdysmäisesti kasvaneet ja työvoiman riittävyyden varmistaminen on ollut tärkeää. Useampi tuhat työntekijäämme on lomautuksen sijaan siirtynyt turvaamaan Suomen huoltovarmuutta, erityisesti matkailu- ja ravitsemiskaupan palveluksesta marketteihin.

Joustavuudesta ja nopeasta oppimisesta on tullut uusi arki. Tässä tilanteessa, jossa kaikilla on selkeä yhteinen tavoite, selviytyminen, monimuotoinen työyhteisö on hitsautunut nopeasti yhteen. Kaikkien ajatukset, ideat ja apua ovat tervetulleita, ja kaikkia halutaan kuunnella.

Monimuotoisuus lisää tutkitusti innovatiivisuutta ja edistää tuottavuutta. Asiakasymmärrys on monimuotoisessa työryhmässä tutkitusti parempaa, ja hyväksyvällä työkulttuurilla on todettu olevan suora yhteys hyvään työtyytyväisyyteen.  Lisäksi monimuotoisuus vaikuttaa työvoiman saatavuuteen positiivisesti, sillä monet osaajat haluavat monimuotoiseen työyhteisöön. Toisaalta monimuotoinen työyhteisö houkuttaa myös vähemmistöryhmistä tulevia eritysosaajia.

Monimuotoinen työkulttuuri on tavoittelemisen arvoista. Ilman ymmärrystä erilaisuudesta ja toisten mielipiteiden ja erilaisuuden aitoa hyväksyntää meillä on kuitenkin vain joukko erilaisia ihmisiä, jotka eivät tunne kuuluvansa yhteen. Vasta hyväksyvä työkulttuuri – inkluusio – tuo monimuotoisuuden edut esiin. 

On rehellistä tunnustaa, että olemme S-ryhmässäkin monimuotoisuuden vahvistamisen tiellä vasta alussa. Meidän tulee aktiivisesti pyrkiä luomaan kulttuuria, jossa näemme erilaisuuden sijasta samankaltaisuutta, heikkouksien sijasta vahvuuksia. Uskon vakaasti, että tämän kokemuksen jälkeen S-ryhmä ja sen yksittäiset työyhteisöt ovat entistä monimuotoisempia, ennakkoluulottomampia ja hyväksyvämpiä. Se, mitä olemme tässä kriisissä oppineet, tulee kääntymään vahvuudeksemme.