Millaista on hyvä johtaminen? Entä mistä puhumme, kun puhumme modernista johtamisesta? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia monessakin organisaatiossa.

SOK:lla johtaminen ja johtajuus on nostettu keskusteluihin, ja siihen oman kantansa ovat tuoneet muun muassa johtamisestaan kiitosta saanut ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala, johtamista työssään kehittävä S-ryhmän oman koulutus- ja valmennusorganisaation Jollaksen rehtori Juha Ruosteenoja sekä mindfulnessin menetelmiä johtamiseensa ja asiakaslähtöisyyden jalkauttamiseen tuova muotoilujohtaja Maria Uhari-Pakkalin.

Mikä tekee johtamisesta modernia?

Mitä oikeastaan tarkoitamme, kun puhumme modernista johtamisesta? Onko modernia johtamista vaihtaa puku huppariin ja heitellä ylävitosia käytävillä, vai onko johtaminen oikeasti murroksessa?

Juha: ”Johtamisen tavoitteet eivät ole muuttuneet; johtamisella pyritään auttamaan ja mahdollistamaan organisaatioiden tavoitteiden toteutuminen ja onnistuminen. Se tapa, miten tätä asiaa lähestytään, on kuitenkin muuttunut.”

Maria: ”Oma lähestymiseni on reflektoida asioita aktiivisesti tiimin kanssa. Kaikki lähtee aika paljon itsensä johtamisesta. Kun osaa johtaa itseään ja saa itsensä kanssa aikaan rauhan, on helpompi olla läsnä tilanteessa, ja aikaan sopiva johtaminen on mahdollista. Tästä on puhuttu jo vuosisatoja joogan yhteydessä, joten modernia se ei välttämättä ole, mutta varmasti murroksessa.”

Kun puhutaan johtamisesta, puhe kääntyy helposti johtajiin ja johtajien ominaisuuksiin. SOK:n johtajakonkareiden mielestä tämä on vanhanaikaista ja olisikin parempi keskittyä henkilöiden sijasta johtajuuteen toimintana.

Juha: ”Cowboyden aika on ohi; emme enää voi ratsastaa vain yhden sankarin varassa ja odottaa, että yksi henkilö sanelee, miten asiat tehdään.”

Maria: ”Kyllähän edelleenkin saattaa tulla palautetta, että ylhäältä päin tulevaa ohjeistusta kaivataan. Ketterässä toimintamallissa tuodaan päätäntävaltaa paljon tiimeille, ja tietenkin tiimeille on haastavampaa tehdä itse päätöksiä kuin toteuttaa vain muiden käskyjä.”

Johtajan rooli ketterässä organisaatiossa

Monissa organisaatioissa on viime aikoina siirrytty ketterään tai agileen toimintatapaan. Samoin on tehty SOK:lla eri yksiköissä, muun muassa Marian johtamassa muotoiluorganisaatiossa. Mitä johtajuudelle tapahtuu tällaisessa ketterässä muutoksessa?

Maria: ”Kun jalkautetaan ketteryyttä ja luodaan toiminnallisia tiimejä, ei riitä, että opetetaan tiimejä toimimaan uudessa mallissa, vaan on tärkeää ymmärryttää juuri johtajat uudesta roolistaan. Johtaja auttaa tiimiä onnistumaan, antaa mahdollisuuden hakea vastauksia ja tehdä päätöksiä. Johtaja voi kokea tässä tilanteessa epävarmuutta, ja luottamus onkin tässä kaiken keskiössä.”

Juha: ”Johtajan täytyy paitsi näyttää suuntaa ja mahdollistaa tiimin onnistuminen, näyttää myös omaa esimerkkiä. Jos tulee paikalle aina oikean vastauksen kanssa, koko toimintamalli vesittyy aika nopeasti.”

Maria: ”Johtajan pitää itseasiassa osata hakea tiimiinsä ihmisiä, jotka ovat parempia kuin hän itse on. Kun johdetaan laajoja kokonaisuuksia, ei voi enää olettaa, että tietää kaikesta kaiken. Ja tämä jos mikä vaatii hyvää itsetuntoa ja rohkeutta johtajalta.”

Harri: ”Tämä ei myöskään ole mustavalkoista: meillä harvoin on täysin ketteriä tiimejä ja täysin jäykkiä tiimejä vaan asia on monivivahteinen. Samoja haasteita on myös perinteisemmissä tiimeissä; yksi ihminen ei voi tietää ja osata kaikkea ja tällöin tulemme aina siihen, miten yhdessä asetamme selkeitä ja kirkkaita tavoitteita. Ilman niitä vaikeuksia tulee, oli tiimi millainen tahansa. Mutta oli sitten tiimissä itse mukana tai tukemassa tiimin toimintaa, oma riittämättömyytensä on hyvä tunnistaa.”

Maria: ”Tunnistamisen lisäksi se on tärkeää myös tunnustaa ääneen. Sanoo kollegalle tai tiimiläiselle, että minä en tästä asiasta tiedä paljon, mutta tiedän, että sinä tiedät. Avoimuus ja läpinäkyvyys luovat parhaiten psykologista turvallisuutta.”

Kolme kovaa: luottamus, empatia, kohtaaminen

Modernin johtajuuden keskiössä ovatkin psykologinen turvallisuus ja luottamus organisaatiossa. Niistä puhutaan paljon, mutta mitä ne tarkoittavat käytännössä?

Maria: ”Luottamus on äärettömän tärkeää. Kaikessa omassa elämässä tarvitaan luovuutta erilaisten ongelmien ratkaisussa. Jos emme luota muihin ja siihen, että muut ympärillä haluavat hyvää ja että voin kertoa vapaasti omia näkemyksiäni, organisaatio ei voi olla luova.”

Juha: ”Luottamus ei synny pelkästään sillä, että hyväksymme toisemme vaan meidän pitää päästä hyväksynnästä arvostukseen. Ja haasteeksihan tässä tulee se, että arvostusta täytyy myös osoittaa koko ajan erilaisissa tilanteissa. Sen takia kohtaamisiin on tärkeää panostaa.”

Harri: ”Maalaisjärjellä ajatellen ensimmäinen askel luottamuksen rakentamisessa on se, että on tavoitettavissa. Toinen on se, että kaikki, niin pienet kuin suuretkin asiat otetaan pöydälle heti ja ratkaistaan, jos ne häiritsevät tai estävät työntekoa.”

Muutosten ja epävarmojen tilanteiden myötä työpaikalla saattaa nousta myös vaikeita tunteita: pelkoa, vihaa, hämmennystä. Näissä tilanteissa luottamus punnitaan. Miten tunteisiin pitäisi työpaikalla suhtautua?

Maria: ”Tunteita täytyy käydä yhteisesti läpi, ja samallahan sitä tulee käytyä myös omia tunteita läpi. Eli tämä kasvattaa myös itseä ihmisenä.”

Harri: ”Ja vaikeita, erityisesti henkilökohtaisia asioita käydään rauhassa kahdestaan läpi. Näissä tilanteissa täytyy kunnioittaa yksilöä eikä yrittää liian äkkinäisesti ratkaista asioita.”

Juha: ”Harvemmin näitä vaikeita tunteita syntyy tyhjästä vain yhdelle ihmisille, vaan yleensä ne liittyvät johonkin laajempaan kontekstiin, jota täytyy myös ratkoa.”

Maria: ”Korostaisin erityisesti empatiaa ja aitoa kuuntelua. Ettei laita omia arvojaan väliin, vaan lähtee kuuntelemaan ikään kuin tyhjältä pöydältä.”

Empatiaa, luottamusta ja läsnäoloa. Johtaminen kiteytyykin siis vuorovaikutustaitoihin.

Harri: ”Iso osa johtamista on se, miten kohtaat ihmisiä. Moikkaat, juttelet, tutustut ihmisiin, joiden kanssa teet työtä. Sen jälkeen on helpompi lähteä määrittelemään yhteisiä tavoitteita. S-ryhmän johtamislupaukset, uskallan, arvostan, toteutan, luovat tälle hyvän pohjan. Omissa prioriteeteissani ’arvostan’ tulee aina ensin, ja sen myötä syntyvät uskallus ja toteutus.”

Maria: ”Juuri näin, ollaan ihminen ihmiselle.”