Tätä minulta kysyttiin, kun kerroin, että olen ollut käynnistämässä luontohanketta banaaniviljelmiin liittyen Costa Ricassa. Mitä vastasin?

Syömästämme ruoasta ja kuluttamistamme tavaroista jää jälki maamme rajojen ulkopuolelle. Olemme varsin riippuvaisia monista ulkomailla tuotetuista tuotteista, ja siksi meidän pitää ottaa vastuuta vaikutuksistamme ja luontojalanjäljestämme – siellä kaukanakin.

Banaani kuuluu lähes jokaisen suomalaisen ruokavalioon, ja se näkyy myös S-ryhmän myynneissä isona lukuna. Kun harkitsimme luontoon liittyvää hanketta ensi kerran kolme vuotta sitten, banaani nousi keskusteluissa esiin juuri myyntivolyymien kautta. Aloitimme myös yhteistyön Jyväskylän yliopiston ja Sitran kanssa selvittääksemme luontojalanjälkeämme. Väliraportin mukaan banaanilla on S-ryhmän myymistä hedelmä- ja vihanneskategorian tuotteista suurin luontojalanjälki kiloperusteisesti, sillä sitä myydään paljon ja tuotantoalueet sijaitsevat lajirikkaalla päiväntasaajan alueella. 

Tämä tulos vahvisti ajatusta siitä, että luontohanke tulisi tehdä banaaneihin liittyen, ja siellä missä banaaniviljelmät ovat. Chiquita on banaanien tavarantoimittajamme ja kävimme yhdessä läpi muutamia projekti-ideoita, joista voisimme luoda yhteisen hankkeen, oppimismatkan.

Hanke on osa muutosta, joissa luontotyö konkretisoituu hankintaketjuissa

Onnistuakseen luontotyö vaatii mukaan paikallisia ja samalla alueella toimivia sidosryhmiä ja yrityksiä, jotta parannusta alueen tilaan saadaan oikeasti aikaan. Teimme läheisesti yhteistyötä hankinnan kollegoiden kanssa ja tämä onkin erittäin tärkeää, sillä tällaiset hankkeet vaativat pitkäjänteistä sitoutumista ja yhteistyötä toimittajan kanssa. Aloitimme siis yhteisen luontohankkeen, jossa istutetaan ekologinen käytävä banaaniviljelmille Costa Ricassa. Banaaniviljelmien ympärille istutettava metsäkaistale yhdistyy osaksi Meksikosta Panamaan ulottuvaa sademetsien suojeluverkostoa, ja se on puuttuva osa banaaniviljelmiä kiertävästä ekologisesta käytävästä.   

Hankkeessa on kaksi tavoitetta: parantaa alueen kasvien ja eläinten elinolosuhteita, liikkuvuutta ja luonnon monimuotoisuutta yhdistämällä sademetsiä yhtenäiseksi verkostoksi sekä luoda yhteistyötä koko hankintaketjussa ja paikallisten asukkaiden kanssa yhteisellä alueella.  

Luontohankkeessamme pääosassa ovat paikalliset maanomistajat  

Ilman paikallisten maanomistajien sitoutumista hanke ei onnistu, sillä ekologinen käytävä tarvitsee vuokrattavia maakaistoja heiltä. Minua henkilökohtaisesti mietitytti eniten hankkeessa se, miten maanomistajat suhtautuisivat hankkeeseen ja miten hanke vaikuttaisi heidän elämäänsä. Pohdimme Suomesta käsin, mitä mahdollisia vaikutuksia hankkeellamme olisi paikallisten asukkaisen elämään tai käyttäytymiseen. Rajoittaisiko osan alueen suojeleminen heidän mahdollisuuksiinsa hyödyntää aluetta?

Kun katsoo maailmaa omasta taustastaan tuli mieleen, että paikalliset saattavat käydä metsässä keräämässä hedelmiä tai polttopuita, metsästämässä tai vaikka vain kävelyllä. Paikan päällä nämä ajatukset hiukan naurattivat. Miltä tuntuisikaan hikisen kuuma ja kostea retki tiheään metsään, jota pitää halkoa viidakkoveitsellä samalla jännittäen, minkä myrkkysammakon tai käärmeen saattaa kohdata. Vihreää ja vehreää on ympärillä niin paljon, että tämä istutettava ekologinen käytävä eli tässä tapauksessa kapea metsävyöhyke on mahdollisuus jättää rauhaan.  

Oli myös hienoa tavata kaksi hankkeeseen mukaan lähtenyttä maanomistajaa ja kuulla heidän näkemyksiään hankkeeseen liittyen. Hankkeen etuna on se, että hanketta koordinoi Chiquitan oman noin 600 hehtaarin Nogalin suojelualueen päällikkö ja biologi Ana Laura. Hän asuu arkipäivät Nogalissa ja tuntee siten alueen ihmisiä, joten vuorovaikutus paikallisten kanssa on helpompaa.  

Kuva: Paikallisilla maanomistajilla on tärkeä rooli hankkeen onnistumisessa.

On lisäksi tärkeää, että hanketta arvioi riippumaton kolmas osapuoli. Hanketta arvioi Preferred by Nature, jolla teetätimme myös hankkeen alkukartoitusselvityksen, joka osoitti, että alue on biodiversiteetiltään heikossa kunnossa. Selvityksen mukaan hankkeen kokoluokka on pieni paikallisesti, mutta sen vaikutus on kokoaan suurempi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisesti siksi, että se yhdistyy osaksi suojelualueiden verkostoa, joka yltää Meksikosta Panamaan.  

Koordinoimme yhteistyössä seuraavan viiden vuoden ajan hankkeen etenemistä ja toteutamme alkukartoitusselvityksessä esille tulleita korjaavia toimenpiteitä.  Varmaa on se, että tähän yhteiseen matkaan liittyy myös haasteita. Ilman kokeilemista ei kuitenkaan voi oppia – tai onnistua! 

Kuva: Puiden istutus alkoi syksyllä 2023 ja jatkuu vuonna 2024