Mediassa on spekuloitu, että polttonesteen litrahinta voisi nousta jopa kolmeen euroon. Jo nykyinen tilanne on monelle hankala. Jos auto on esimerkiksi pitkillä työmatkoilla tai oman yrityksen pyörittämisessä välttämätön, on edessä tukalia aikoja. Korkeiden hintojen taustalla on poikkeuksellinen maailmantilanne, mutta myös uusiutuviin polttonesteisiin käytettävien raaka-aineiden niukkuus ja jatkuvasti nouseva hinta.

Suomessa laki edellyttää, että fossiilisia polttonesteitä korvataan vuosittain yhä enemmän uusiutuvilla polttonesteillä. Kyse on jakeluvelvoitteesta, jonka voi tällä hetkellä täyttää valituilla uusiutuvilla nestemäisillä polttoaineilla ja biokaasulla. Pitkän jänteellä velvoitteiden loistavuus on niiden luoma kannuste investointeihin - lyhyellä jänteellä haasteena on tuotteiden merkittävä niukkuus ja niiden hinta.

Muitakin keinoja olisi, mutta niitä ei nykyisellään oteta huomioon velvoitteessa. Esimerkiksi S-ryhmän vauhdilla kasvavan sähköautojen ABC-latausverkoston tarjoamalla, täysin uusiutuvalla tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ei voida täyttää nykyistä jakeluvelvoitetta. Tässä tilanteessa tämän keinon jättäminen valikon ulkopuolelle ihmetyttää.

Malttia korotuspaineisiin

Miksi uusiutuva sähkö olisi tärkeä saada mukaan velvoitteeseen? Uusiutuvien raaka-aineiden yhä paheneva niukkuus nostaa niiden hintaa. Tämä näkyy suoraan bensapumpulla. Jos velvoite huomioisi myös uusiutuvan sähkön, olisivat polttonesteiden hinnankorotauspaineet maltillisempia. Se edistäisi myös päästövähennystavoitteiden toteutumista ja siirtymää sähköiseen liikenteeseen markkinaehtoisesti. Täysin vastaavan tyyppinen malli luotiin mm. nykyisellä jakeluvelvoitteella 2000-luvun alkupuolella, jotta investointeja saatiin nopeutettua. Samalla luotiin pidemmän jakson pelikirja liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Suomen hallitus päätti keväällä laskea jakeluvelvoitetta, mutta vain määräaikaisesti. Päätös laskemisesta oli hyvä ja tärkeä, koska se laskee polttonesteiden hintoihin kohdistuvaa nostopainetta. Juuri nyt tarvitsemmekin toimia, joilla pyritään varmistamaan se, että suomalaisten rahat riittävät liikkumiseen ja muuhun välttämättömään kulutukseen.

Biojakeluvelvoitteeseen kaavaillaan kuitenkin aiempaa suurempaa nostoa määräaikaisen laskun jälkeen, joten nyt tarjottu helpotus on hetkellinen. Lienee selvää, että tässä kustannuskriisissä biojakeluvelvoitetta ei pidä enää nykyisestä nousevasta tasosta kiristää, jotta suomalaisten liikkumisen hinta pysyisi edes jotenkin siedettävällä tasolla. Toivottavasti tätä päätöstä vielä punnitaan kokonaisuuden kannalta, ennen lopullista päätöstä.

Erityisesti kannustan arvioimaan läpinäkyvästi päästövähenemien hintaa verrattuna esimerkiksi Euroopan lentoliikenteeseen. Suomalainen autoilija maksaa päästövähennyksistä moninkertaista hintaa – jo nyt. Edelleen on huomioitava, että haaste hinnan osalta on vain toinen puoli kolikoista. Me olemme lähestymässä tilannetta, jossa markkinoilta ei ole saatavissa riittävästi uusiutuvia polttonesteitä Suomeen, kun omat velvoitteemme nousevat ja samalla koko Eurooppa on vasta aloittamassa sitä matkaa, mille Suomi lähti jo 2000-luvun alussa. Voimassa olevan mallin ja lainsäädäntöä tulee ja täytyy arvioida nykytilanteen ja parhaan näkemyksemme perusteella tulevaisuuden skenaarioista. Muussa tapauksessa riskeeraamme sekä Suomen kansalaisten ja yritysten ostovoiman että päästövähennystavoitteet.

Meillä liikenteen energioita myyvillä toimijoilla on merkittävä rooli siinä, miten liikkumisesta kehitetään vähäpäästöisempää - ja se on myös isosti meidän vastuullamme. Tarjoamme ABC-asemilla jo nyt olennaisesti hiilidioksidipäästöjä vähentäviä polttonesteitä tiellä liikkujille eri tuotteilla ja rakennamme parhaillaan maan laajinta sähköautojen latausverkostoa S-ryhmän toimipaikkojen yhteyteen. Teemme työtä etupainotteisesti ja siitä tietoisina. Tavoitteenamme on, että suomalaiset voivat ajaa vähäpäästöisemmin käyttövoimasta riippumatta – ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Ilmasto ei odota - päästövähennystoimien keinovalikkoa pitää nyt rohkeasti laajentaa.