Asetimme S-ryhmässä keväällä 2020 itsellemme erittäin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että me vähennämme oman toimintamme päästöjä ja sen lisäksi kompensoimme ne päästöt, joita emme pysty nollaamaan.

Kompensointi ei meille vielä riitä, vaan haluamme mennä pidemmälle. Tavoitteemme on olla hiilinegatiivinen, eli ylikompensoimme päästöjämme ja näin poistamme ilmakehästä siellä jo olevaa hiilidioksidia.

Aloitetaan siis siitä, mitä olemme luvanneet tehdä. Ensinnäkin laitamme päästömme kuriin: tavoitteenamme on vähentää oman toimintamme ilmastopäästöjä 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä.

Toisekseen olemme linjanneet, että kaikki käyttämämme sähkö on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä viimeistään vuoden 2030 lopusta lähtien. Siksi investoimme monipuolisesti energiatehokkuuteen: uusimme kylmälaitteemme, optimoimme valaistusta, hyödynnämme hukkalämpöä, edistämme uusiutuvan energian tuotantoa esimerkiksi uusilla aurinkopaneeleilla.

Edellä kerrotulla emme saavuta vielä nollapäästön tasoa, vaan saavutamme hiilineutraalisuuden vasta kun kompensoimme loput päästömme hiiltä sitomalla.  Mutta tämäkään ei vielä riitä: tähtäämme siihen, että olemme oman toimintamme osalta hiilinegatiivinen vuoden 2025 loppuun mennessä.

Olemme ottaneet jo useita askelia hiilinegatiivisuuden polulla. Viime vuonna pilotoimme kompensaatiota, tuimme hiilen sitomista maaperään selvittävää tutkimushanketta ja rakensimme hiilijalanjälkilaskurin auttamaan asiakkaitamme oman hiilijalanjäljen seurannassa ja kutistamisessa.    

Hiilinegatiivisuuden polulla on kuitenkin vielä muutamia mutkia, jotka olisi hyvä saada oikaistua. Koska ilmastotyö vaatii paljon toimenpiteitä omassa toiminnassamme ja koko arvoketjussa, se edellyttää saumatonta yhteispeliä lainsäätäjän, yritysten ja kansalaisten kesken, tutkimusta unohtamatta. Kompensaatiossa on saavutettava sellainen luottamuksen taso, että jokainen meistä voi luottaa kompensaatiomekanismeihin. Tämä vaatii yhteisiä pelisääntöjä, toimintamalleja ja mekanismien hyväksyntää.

Yritysten ja kuluttajien mukaantulo ilmastotalkoisiin merkitsee sitä, että pelikentän on oltava selvä ja toimintamallien selkeitä, hiilikompensointien on perustuttava luotettavaan ja tutkittuun tietoon, eikä kaksoislaskentaa saa tapahtua.

Luotettavan laskennan lisäksi tarvitsemme myös neutraalin kolmannen osapuolen, joka varmistaa markkinapaikalla välitettävien kompensaatioiden oikeellisuuden ja takaa prosessin toimivuuden. Jos nämä läpinäkyvyyden elementit puuttuvat, on vaara, että yksilöt ja yritykset eivät riittävästi luota järjestelmään ja innostu panostamaan kompensaatioon.  

Läpinäkyvän ja luotettavan kompensaation pohjaksi tarvitsemme sopivan tasoista sääntelyä, joka selkeyttäisi kompensaatiomarkkinoiden toimintaympäristöä.

Kotimaisten kompensaatiomekanismien, kuten metsän ja maaperän hiilensidonnan, laadukas ja luotettava hyödyntäminen olisi hieno lisä yritysten ja kuluttajien ilmastotyökalupakkiin. Vaikka päästöt eivät tunnista valtion rajoja, kotimaiset kompensointitoimenpiteet ovat kiinnostavia ja ansaitsevat pääsynsä markkinapaikalle.