Tapasin thaimaalaisia marjanpoimijoita viime syksynä ja nyt syyskuussa. Sain keskustella heidän kokemuksistaan heidän omalla kielellään. Moni heistä toivoi voivansa palata Suomeen uudelleen – osa oli ollut poimijana Suomessa jo yli kymmenen kertaa. Joukossa oli myös kokonaisia perheitä, vanhempia aikuisine lapsineen.

Keskusteluissamme nousi esiin erityisesti yksi sana: “sabai” (สบาย) – joka merkitsee hyvää oloa, levollisuutta, turvaa. Näille työntekijöille Suomi on paikka, jossa työnteko on sabai: fyysisesti raskasta, mutta joka tuo taloudellista vakautta. Paikka, jossa marjanpoiminnalla voi turvata tulevaisuuden, sillä kolmen kuukauden työ Suomessa saattaa vastata jopa yhden perheen vuosituloja Thaimaassa.

Valitettavasti tämä sana on saanut harmaita sävyjä. Koko kotimainen metsämarjasektori on kohdannut viime vuosina erittäin vakavia ihmisoikeusongelmia. Julkisuudessa on ollut esillä Thaimaasta Suomeen tulleiden poimijoiden työoloihin liittyvät puutteet ja ihmisoikeusloukkaukset. Näihin epäkohtiin on puututtava koko alalla.

Suomessa metsät tarjoavat meille puhtaita, ravinteikkaita ja vapaasti kasvavia marjoja. Kotimaiset metsämarjat ovat osa suomalaista ruokakulttuuria, ja ne ovat kysyttyä vientitavaraa myös ulkomailla. Metsämarjan poiminta kytkeytyy kuitenkin globaaliin työvoimaan, ja sitä kautta tärkeisiin vastuullisuuskysymyksiin.

Haluamme osaltamme etsiä ratkaisuja edistääksemme reilua työelämää.

Vaatimustasomme näkyvämmäksi

Muutosta ohjaa osaltaan hallituksen päätös siitä, että ulkomaalaiset marjanpoimijat palkataan marja-alan yrityksiin työsuhteeseen turistiviisumin sijaan.

Kehitimme tänä keväänä omat marjakriteerimme kotimaiselle metsämarjalle. Kriteerit pohjautuvat jo olemassa oleviin sopimuksiimme sekä vaatimuksiimme, mutta halusimme tehdä vaatimustasoamme näkyvämmäksi. Edellytämme esimerkiksi, että:

Poimijoiden työehdot ovat selkeät ja ymmärrettävät. Poimijat on oltava perehdytetty työhön ennen heidän saapumistaan Suomeen heidän ymmärtämällään kielellään.

• Työvoimavälitys tapahtuu laillisesti ja ilman hyväksikäyttöä. Työnvälityksestä maksaa aina työnantaja, ei työntekijä.

• Kulurakenteen tulee olla selkeä poimijoille, jonka lisäksi työn tekemisen tulee aina perustua vapaaseen tahtoon.

Kyselytyökalulla marjanpoimijoiden ääni kuuluviin

Olemme hyödyntäneet tällä poimintakaudella videopohjaista, thainkielistä kyselytyökalua, jonka avulla tavoitellaan noin tuhatta thaimaalaista kausipoimijaa. Kyselyllä kerätään suoraan poimijoiden kokemuksia muun muassa rekrytointiprosessista, kulurakenteesta sekä työtyytyväisyydestä. Tavoitteena ei ole ainoastaan kartoittaa nykytilaa, vaan saada työntekijöiltä suoraan palautetta, jonka avulla voidaan parantaa työolosuhteita, kehittää rekrytointikäytäntöjä sekä lisätä prosessien läpinäkyvyyttä yhdessä toimittajien kanssa. Data antaa konkreettista pohjaa eri päätöksille. Kyselyt tehdään loppuun syyskuussa 2025.

Kotimaisen marjan kysyntä on vahvaa, odotukset vastuullisuudelle kasvavat

Marjakriteerimme on luotu, jotta marjanpoiminta voisi jatkua ja jotta tänne pohjolaan halutaan tulla tekemään työtä reiluilla pelisäännöillä. Kyse on myös kaupallisesta jatkuvuudesta. Haluamme osaltamme varmistaa, että kotimaisia metsämarjoja voidaan tarjota asiakkaillemme myös tulevaisuudessa. Tämä ei onnistu ilman vastuullisia toimintaedellytyksiä ja luottamusta.

Kotimaisen marjan kysyntä on vahvaa, ja samalla myös kuluttajien sekä muiden sidosryhmien odotukset vastuullisuudesta kasvavat jatkuvasti. Mustikan mukana ostoskoriin ei saa tarttua hyväksikäyttöä, epäeettistä toimintaa tai ihmisoikeusloukkauksia.

Luonto tarjoaa meille marjat – meidän yhteinen tehtävämme koko ketjussa on varmistaa, että niiden matka metsästä kuluttajan pöytään on kestävällä ja vastuullisella pohjalla.

Kyselytyökalulla kerätään poimijoiden kokemuksia esimerkiksi rekrytointiprosessista, kulurakenteesta sekä työtyytyväisyydestä.