Etätyö on ollut ennen pandemiaa vaihtelevassa laajuudessa käytössä SOK:lla. Rahoitusyksikössä olimme pitäneet työn tekemistä työpaikalla pitkälti annettuna asiana. Työaikaa rajoittaa rahoitusmarkkinoiden aukioloajat ja työtehtävät liittyivät rahojen liikutteluun ja johdannaiskauppoihin, jotka riskienhallintamielessä näimme hyväksi tehdä työpaikalta käsin. Keväällä 2020 alkanut laajamittainen etätyö, jolla varmistettiin ensisijaisesti kaikkien terveys, mutta samalla myös yritykselle kriittisten toimintojen jatkuvuus, haastoi nämä vanhat työn tekemisen lähtökohdat. Hyppy konttorilta kotiin loi tarpeen miettiä uudestaan esihenkilötyön arkea ja uuteen tilanteeseen parhaiten sopivia käytäntöjä.

Esimerkin voimaa ei pidä väheksyä

Vajaan vuoden kokemus etätyöstä on nostanut esiin asioita, jotka ovat sujuneet ennakko-odotuksia paremmin kuin myös täysin uusia haasteita, joita ei etukäteen ollut välttämättä edes osattu ajatella. Vanha harhaluulo etätyöhön liittyen oli, että esihenkilön fyysisen läsnäolon puute johtaisi työsuoritteen heikkenemiseen tai tehollisten työtuntien vähenemiseen. Käytäntö on osoittanut asian olevan päinvastoin: etätyössä työpäivät helposti venyvät ja raja työajan ja vapaa-ajan välillä hämärtyy usein vapaa-ajan kustannuksella. Esihenkilöiden tuleekin kiinnittää huomioita, että tiimissä kaikki saavat myös riittävän palautumisen henkisesti kuormittavien projektien ja eri suunnista tulevien aikataulujen ristipaineessa. Esihenkilön oman esimerkin voimaa ei pidä tässäkään väheksyä esimerkiksi selkeän työajan noudattamisessa.

Virtuaalitörmäytin hakusessa

Tiedonkulku on perinteinen työyhteisötutkimuksissa esiin nouseva kehitysalue. Etätyössä tiedonkulkuun on syytä miettiä omat mallinsa. Perinteisessä konttorityössä oli helppo huikata tilannepäivitys isollekin tiimille kerralla ilman sen formaalimpaa palaverointia. Etätyössä erilaiset chat-ryhmät korvaavat ainakin jossain määrin tällaisen pikaviestinnän isommalle porukalle. Muutama oman yksikköni tiimi on ottanut käyttöön tiedonkulkua tukemaan erillisen aamupulinan, joka pidetään säännöllisesti aamuisin muiden töiden ohessa ja toimii matalan kynnyksen viestintäalustana. Samalla tulee hoidettua osa siitä informaatiovaihdosta, joka muuten tapahtuisi kahviautomaatin luona. Työhön liittymätönkin jutustelu on tärkeää työyhteisön hyvän yhteishengen ylläpitämiseksi.

Erityisenä haasteena hyvän yhteishengen luomiselle ja ylläpitämiselle on eräänlainen kuplautuminen, joka tapahtuu helposti osana etätyöskentelyä. Kohtaamiset sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei omien töiden takia tarvitse olla yhteydessä, vähenevät tai loppuvat kokonaan. Oman yksikön sisällä on vielä jonkin verran yhteisiä asioita, joiden puitteissa kaikki tapaavat mutta eri yksiköiden väliset spontaanit kohtaamiset ovat vähentyneet radikaalisti. Koska hyvät innovaatiot yleensä syntyvät yhdistelemällä tietämystä ja kokemusta eri alueista, olisi hyvä, jos saisimme myös etätyöhön satunnaisten kohtaamisten generaattorin. Konttorilla nämä kohtaamiset tapahtuvat luonnostaan hississä, kahvitilassa, ruokalassa tai muuten käytävällä. Jonkinlaiselle työelämän virtuaalitörmäyttimelle olisi siis vielä tarvetta.

Johtamislupaukset apuna muutoksessa

Vaikka kaikkien siirtyminen etätyöhön on tuonut käytännön esihenkilötyöhön monenlaisia uusia haasteita, joiden kanssa edelleen opitaan elämään ja etsimään parempia keinoja edistää työyhteisön tavoitteita, on etätyö osoittanut kuitenkin nykyisten työntekovälineiden voiman. Paluuta maailmaan ennen pandemiaa tuskin on esihenkilötyönkään alueella. Esihenkilötyössä uusi normaalitila tuleekin olemaan tiimi, jossa osa työntekijöistä työskentelee konttorilla ja osa etänä. Miten silloin varmistamme, että kaikki kuuluvat yhtä tiiviisti osaksi työyhteisöä työntekopaikastaan ja -tavastaan riippumatta? S-ryhmän johtamislupaukset: Arvostan, Uskallan ja Toteutan haastavat ja tukevat esihenkilöitä kehittymään tässäkin muutoksessa.