Kevään uutisointi tuoreen Nuorisobarometrin tuloksista oli karua luettavaa. Nuoret kokevat huolta maailmantilanteesta ja monenlaisia paineita elämässään. Opintojen päättäminen ja työllistyminen tuntuvat epävarmoilta. Turvattomuus ja sodan pelko on monille totta juuri tänään, ei menneiden sukupolvien taakse jäänyttä maailmaa. Koronapandemia vaikutti pysyvästi sosiaalisiin ympyröihin, ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvaa.

Kasvoin itse turvallisessa, mutta sillä lailla tavallisessa perheessä, ettei ulkomaille tai korkeakouluopintojen perään liiemmin tähyilty. Äidillä oli kotonamme hoitolapsia, joiden isä työskenteli vaativissa yritysmaailman tehtävissä. Kun joskus uskaltauduin kertomaan tälle yritysjohtajalle haaveestani lähteä vaihto-oppilaaksi, hän tarttui ideaan heti ja kannusti. Tämä vaihto-oppilasvuodesta syntynyt kokemus sytytti minussa jotain, joka ohjasi jatkossa valintojani. Uusi maailma aukeni.

Jokainen meistä tarvitsee jonkun, joka kuulee meitä ja uskoo unelmiimme. Kun nuorten tyytyväisyys omaan elämään on historiallisen matalalla, moni aikuinen pohtii, mitä voisimme tehdä tilanteen ratkaisemiseksi. Miten saisimme niskalenkin pessimismistä ja aktiivisia ratkaisuvaihtoehtoja pöytään?

Kaupan ja palveluiden alat työllistävät merkittävän määrän Suomen nuorista. S-ryhmäläisistä noin neljännes on alle 25-vuotiaita – se tarkoittaa noin 10 000 työntekijää. Tämän päälle työllistämme kausiapulaispestien ja harjoitteluiden kautta noin 20 000 nuorta vuosittain. Siinä on aika monta syytä, miksi nuorten tilanteen ja voimavarojen pitää olla nimenomaan meidän mielessämme.

Osuuskaupoilla ja S-ryhmän yrityksillä on väkevä mahdollisuus olla osa ratkaisua. Vaikka työuran alkutaipaleella olevan kesätyöntekijän huomiointi ja aito kohtaaminen työpaikalla ovat melko pieniä tekoja, niillä voi olla kokoansa merkittävästi isompia vaikutuksia. Jos jokaiselle nuorelle jää kokemus, että he tulivat kuulluksi, heidän mielipiteellään oli väliä ja ehkä työelämässä voisikin olla jotain, mitä odottaa innolla, olemme tehneet valtavan vastuullisuusteon.

Ja tekoja nimenomaan tarvitaan. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tarvitsee noin 300 kesätyöntekijää, mutta palkkasi 1300. Kun huhut kiirivät nuorten vaikeudesta saada alueella kesätyötä, alkuperäistä palkkausmäärää tarkistettiin sadalla nuorella ylöspäin.

Toiveikkuus voi syntyä joskus vain pienestä hyvän pilkahduksesta arjen keskellä. Se voi olla työhaastattelussa saatu kannustus tai konkarimman työkaverin tokaisu: ”Olet hyvä tyyppi, susta kuullaan vielä”. Tarvitaan rakenteita, prosesseja ja systematiikkaa, mutta ihan varmasti myös meitä ihmisiä, siinä vieressä. Kääritään porukalla hihat.

Hannu Krook

pääjohtaja, SOK

S-ryhmä on mukana Kaupan liitto ja HelsinkiMission yhteistyössä ja Kuka suhun uskoo? -kampanjassa, jonka tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen.