Suomessa kehitetään jatkuvasti laadukkaita ja kiinnostavia ruokatuotteita. Keskustelussa huomio kiinnittyy usein tuotteiden ominaisuuksiin kuten makuun, raaka-aineisiin ja vastuullisuuteen. Ne ovatkin kaiken perusta, mutta pelkkä hyvä tuote ei kuitenkaan vielä riitä, jos kuluttaja ei tunnista, ymmärrä tai löydä sitä.

Menestyminen kilpailulla markkinalla edellyttää, että tuotteella on myös selkeä kohderyhmä, käyttötarkoitus ja erottuva lupaus siitä, miksi juuri tähän tuotteeseen kannattaa tarttua. Siksi brändäys ja tuotteistaminen ovat ratkaisevassa roolissa: kuluttajalle on tehtävä helpoksi ymmärtää, mitä hyötyä tuotteesta on ja mihin tarpeeseen se vastaa. Niiden avulla hyvä idea muuttuu tuotteeksi, joka löytää paikkansa ostoskorissa.

Kun hyvä tuote saa ympärilleen oikean tarinan

Brändäys ei ole ruokatuotteessa pelkkää ulkoasua tai mainontaa. Parhaimmillaan se on tuotteen vahvuuksien kirkastamista tavalla, joka puhuttelee kuluttajaa ja rakentaa luottamusta. Hyvä tuote ilman onnistunutta tuotteistamista jää liian usein piiloon, vaikka sen potentiaali olisi suuri. Me S-ryhmässä näemme tämän työssämme joka päivä. Usein kehittämisen paikka ei ole itse tuotteessa vaan siinä, miten se on paketoitu kuluttajalle.

Juuri siksi käynnistimmekin kahdeksan vuotta sitten Suomalainen menestysresepti -kilpailun tukemaan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kilpailun kuuden kuukauden kiihdytyskaista tarjoaa eri tehtävien ja tuomareiden sparrauksen kautta tukea erityisesti tuotteistamiseen ja tuotteen kaupallistamiseen. Kilpailussa onkin nähty useita tapauksia, joissa hyvä tuote on oikean sparrauksen avulla löytänyt aivan uuden kasvupolun. Samalla on nähty, että innovaatio ei aina tarkoita täysin uuden tuotteen keksimistä – joskus menestys syntyy siitä, että tuttu tuote osataan tuotteistaa ja asemoida uudella tavalla muuttuvaan ruokakulttuuriin.

Vahva brändi voi kantaa myös vientiin

Brändäyksellä ja tuotteistamisella on merkitystä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalaisissa ruokatuotteissa on paljon vahvuuksia, joille voisi löytyä kysyntää myös kansainvälisesti. Kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että tuotteet osataan rakentaa markkinoille sopiviksi ja niiden vahvuudet kertoa ymmärrettävästi. Monelle yritykselle tie vientiin voikin avautua helpommin yhteistyön kautta kuin omaa brändiä tunnetuksi tekemällä.

Tästä hyvä esimerkki on Coop Trading, joka on suurten pohjoismaisten osuustoiminnallisten yritysten hankintayhtiö. S-ryhmä on jo pitkään tehnyt yhteishankintoja muiden pohjoismaisten osuuskauppojen kanssa Coop Tradingin kautta Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin osuuskaupoille. Kotimaiselle elintarviketeollisuudelle Coop Trading onkin oiva mahdollisuus tarjota tuotteita yhteispohjoismaisille markkinoille Coop- ja Xtra-brändien kautta. Tällä hetkellä jo vajaat 20 kotimaista valmistajaa tuottaa yli sataa tuotetta pohjoismaisille markkinoille tämän yhteistyön kautta – ja mukana kasvattamassa ruokavientiä voisi olla nykyistä useampikin yritys!

Toinen potentiaalinen markkina on Viro. SOK ja Coop Eesti Keskühistu ovat sopineet kaupasta, jossa Virossa toimiva AS Prisma Peremarket ja sen 13 Prisma-myymälää myydään Coop Eestille. Yrityskaupan toteuttamisen jälkeen SOK ja Coop Eesti tavoittelevat laajaa yhteistyötä SOK:n marketkaupan valikoimassa olevien tuotteiden toimittamiseksi jopa 300 Coop-myymälään Virossa. Viron Prismoissa on vuosia ollut myynnissä suomalaisia tuotteita, joista moneen virolaiset ovat todella tykästyneet. Uudessa tilanteessa aukeaa uudella tavalla vientimahdollisuus 13 myymälän sijaan tosiaan 300 Coop Eestin myymälään.

Suomessa on paljon ruokaan liittyvää osaamista, jota kannattaa tehdä näkyväksi entistä rohkeammin. Ruokatuotteen tie ideasta menestykseksi rakentuu monesta vaiheesta, mutta yksi asia on selvä: hyvä tuote on vasta alku. Kun tuotteen laatu, selkeä tarina ja toimiva tuotteistus tukevat toisiaan, voimme luoda menestystä, josta hyötyvät niin kuluttajat, yritykset kuin parhaimmillaan koko suomalainen ruokaketju.

Juha Nieminen ryhmäpäällikkö, SOK Marketkaupan ketjuohjaus

Olemme mukana SuomiAreenassa! Juha Nieminen osallistuu Ruokapäivän 24.6. keskusteluun klo 10.15-11 paneelissa ”Menestysruoan salainen ainesosa” Satakunta-lavalla.