Suomessa puhutaan paljon sähköstä ja sen hinnasta. Aivan viime päivinä tämä keskustelu on taas kiihtynyt, ja onneksi myös huoli sähkötehon riittävyydestä on noussut esiin. Vielä toistaiseksi sähkö on meillä keskimäärin edullista, mutta keskiarvo peittää alleen kasvavan riskin.

Olemme rakentaneet nopeasti paljon sääriippuvaista sähköntuotantoa, erityisesti tuulivoimaa. Myös me S-ryhmässä olemme olleet mukana kasvattamassa Suomen tuulivoimakapasiteettia pitkäjänteisen suunnitelman mukaan. Tämä on ollut järkevää tekemistä, mutta samalla se on syrjäyttänyt perinteistä, säästä riippumatonta tuotantoa. Seuraukset näkyvät nyt markkinoilla: sähkön hinta heiluu yhä rajummin sen mukaan, sattuuko tuulemaan vai ei.

Tuulisina hetkinä sähkö on halpaa ja sitä on runsaasti. Mutta tuulettomina kulutushuippuina kohtuuhintaista tuotantoa ei ole riittävästi. Silloin hinnat voivat nousta hetkessä hyvin korkeiksi. Nämä hintapiikit eivät ole poikkeuksia, vaan merkki niukkuudesta, joka maksaa yhteiskunnalle paljon.

Vaikka korkeat hinnat kestäisivät vain päiviä tai viikkoja, vaikutus on merkittävä. Kotitalouksien ostovoima heikkenee, yritysten kustannukset nousevat ja raha on pois muusta kulutuksesta. Halpa keskihinta ei lohduta silloin, kun sähkölasku moninkertaistuu äkillisesti.

Tilannetta pahentaa se, että edullinen sähkö houkuttelee Suomeen uusia sähkönkäyttäjiä, kuten datakeskuksia. Se ei olisi ongelma, jos kulutus olisi joustavaa ja reagoisi hintaan. Harva sähkönkäyttäjä pystyy kuitenkaan aidosti joustamaan, vaan sähköä tarvitaan myös silloin, kun sitä on järjestelmässä niukasti. Eli juuri silloin, kun hinta on jo valmiiksi korkea. Tuulisina päivinä tätä ongelmaa ei huomaa, mutta tuulettomina kyllä. Juuri nämä jaksot paljastavat sähköjärjestelmän haavoittuvuuden.

Huolestuttavinta on, että kokonaisuutta ei tunnu ohjaavan kukaan. Kulutus näyttäisi kasvavan nopeasti, mutta erityisesti joustavan ja ylössäätävän tuotannon rakentaminen on hidasta ja järjestelmätason vastuu hajautuu. Sähkö ei ole mikä tahansa markkinahyödyke – se on yhteiskunnan toiminnan perusta. Sen varassa pyörii arkemme perusinfra sairaaloista ruokakauppoihin.

Sähkötehon riittävyys ja kohtuullinen hinta eivät siksi ole vain talouskysymyksiä, vaan tärkeä osa huoltovarmuutta. Nykyisellä kehityksellä tuotantotehon riittävyydestä on kovaa vauhtia tulossa kansallinen riski.

Pelkkä sääriippuvainen uusiutuva energia ei riitä turvaamaan sähkön saatavuutta kaikkina hetkinä. Tarvitsemme rinnalle monipuolista tuotantoa ja lisää säätövoimaa.

Halpa sähkö on Suomelle suuri mahdollisuus. Mutta ilman kokonaisnäkemystä ja huoltovarmuudesta huolehtimista siitä voi tulla yllättävän kallis riski.

Maija Henell

energiajohtaja, SOK