Vastuullinen kuluttaminen on käsitteenä monitahoinen. Se pitää sisällään monenlaisia asioita, koska ihmiset mieltävät vastuullisuuden eri tavoin. Kun elintarvikkeiden vastuullisuudesta keskustellaan, merkittävimmiksi tekijöiksi nousevat ympäristön hyvinvointi, eläinten hyvinvointi ja kotimaisuus.

Vastuullisuuden kärkikolmikko ei yllätä minua. Ne kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita edistettäviksi vastuullisuuden saralla. Ja mikä hienointa, niitä voi edistää rinta rinnan ja usein ne kulkevat hyvinkin käsi kädessä.

Eläinten hyvinvoinnin edistämisessä lähtökohtana on jo vuosikymmeniä sitten hyväksytyt viisi vapausperiaatetta. Ne käsittelevät muun muassa oikeaa ruokavaliota, fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä oikeutta lajityypilliseen käytökseen. Näistä oikeuksista on vaikea olla eri mieltä, ja niiden edistäminen tuntuu hyvin luontevalta. Vaadimmehan me toisiltammekin samanlaista kohtelua.

Mutta näiden periaatteiden lisäksi meidän on tarpeen laatia tiukempiakin vaatimuksia siitä, miten toimimme erilaisten eläinperäisten tuotteiden ja raaka-aineiden kanssa. Siksi olen iloinen, että S-ryhmä on luonut linjauksen eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Linjauksessamme on mukana koko S-ryhmä, vaikka asiat etenevät Viron ja Pietarin toiminnoissamme hiukan eri aikataululla kuin Suomessa. Elintarvikkeiden lisäksi linjaus koskee myös kosmetiikkatuotteita sekä eläinperäisiä kuituja sisältäviä tekstiilituotteita, kuten villaa ja nahkaa.

Kyse ei ole uudesta asiasta. Viime vuonna kerroimme, että tavoitteenamme on luopua virikehäkkimunista vaiheittain vuoden 2026 loppuun mennessä, ja S-ryhmän hankinnassa on ollut eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä jo useiden vuosien ajan.

Esimerkiksi tekstiilituotteita koskevia kriteereitä hankintasopimuksissamme on ollut jo vuodesta 2013 ja tuontilihaa sekä omien merkkien elintarvikkeita koskevia vuodesta 2010 lähtien.

Se mitä teemme ja linjaamme nyt, on tämän hetken tilanne. Mutta lisäksi meillä on vahva tahtotila viedä asioita eteenpäin vielä tavoitteellisempaan suuntaan. Sen me teemme yhdessä sidosryhmiemme kanssa, keskustellen ja ajan kanssa.

On äärettömän hienoa huomata, että meillä Suomessa moni asia on hyvässä kunnossa. Tuotantomme on edellä muuta Eurooppaa muun muassa eläinten terveyden, antibioottien käytön, saparoiden typistämisen ja sarvien nupouttamisen suhteen.

Mikä Suomessa on minimitasoa, ei valitettavasti vielä toteudu kaikissa EU-maissa. Joskus tuntuu siltä, että unohdamme tämän ja pidämme näitä asioita itsestään selvyyksinä. Ajatellaan vaikka antibioottien käyttöä: meillä se on varsin rajoitettua esimerkiksi ihan lähinaapureihin verrattuna. Toinen hyvä esimerkki ovat kananmunat ja niiden loistava jäljitettävyys, joka on tuoteturvallisuudenkin kannalta tärkeä asia.

Kun eläinten hyvinvointia pohtii hiukan syvemmälle, näkökulmia nousee esille enemmän kuin aluksi kuvittelisi. Olisi ehkä hyvä puhua laajemmin aiheen vastuullisuuskulmista ja liittää kokonaisuuteen sellaisia asioita kuin tuoteturvallisuus, elintarviketurvallisuus, rehuasiat ja tuottajien hyvinvointi. Nekin nousevat esille teemoina, jotka kuluttajat liittävät eläinten hyvinvointiin.

Kun haluamme edetä pidemmälle eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa, se edellyttää meiltä paljon keskustelua sidosryhmiemme kanssa. Ja haluamme olla aktiivisesti mukana tässä keskustelussa. Meidän on samanaikaisesti otettava huomioon eläinten oikeudet ja asiakkaiden odotukset sekä tuottajien mahdollisuudet ja tavarantoimittajien tilanteet. Tämän vuoksi dialogi yhteisen tahtotilan luomiseksi on välttämätön ja tavoitteet on syytä asettaa yhdessä.

S-ryhmän linjauksen löydät kokonaisuudessaan täältä.