Ravintolatoiminnalla on merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Paitsi että se luo työllisyyttä ja luo vireyttä ja vetovoimaa eri alueille niin sen vaikutukset kansantalouteen ovat kiistattomat alan maksamien verotulojen muodossa. Mara ry:n mukaan ravintolat maksavat arvonlisä-, alkoholijuoma- ja palkkaveroja vuodessa noin 1,5 miljardia euroa. Toiminta on kotimaista, joten verotuloilla on suuri vaikutus suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Pandemian synnyttämä poikkeuksellinen tilanne ravintoloille on tuonut esiin myös ravintoloiden vaikutuksen yksilön hyvinvointiin.

SOK:n ravitsemisliiketoiminta toteutti toukokuussa verkkokyselyn suomalaisten ravintolakävijöiden keskuudessa. Kyselyn kautta saadut vastaukset tukevat yleisesti vallalla ollutta käsitystä: ulkona syömisellä on merkittävä vaikutus ihmisten elämänlaatuun. Vastaajista 75 % on kaivannut ravintoloissa käymistä paljon tai jonkin verran ravintolarajoitusten aikana.

Kysyttäessä asteikolla 1-10, kuinka tärkeäksi osaksi elämää ravintolat ja niiden tarjoamat elämykset koetaan, vastaajista yli puolet (52%) vastasi arvosanan 8-10. Suurinta ravintoloiden merkitys on alle 45-vuotiaille, alle 35-vuotiaiden pientalouksissa sekä lapsitalouksissa. Useimmin mainitut asiat, joita ravintoloiden osalta on rajoitusten aikana kaivattu ovat arjen piristäminen (78% vastaajista), seurustelu ystävien kanssa (69% vastaajista) sekä vaihtelu kotiruoille (64% vastaajista).

”Viimeisten vuosien aikana suomalaisten ravintolakäyttäytyminen on ”eurooppalaistunut”: ravintolat ovat kasvattaneet rooliaan myös osana ihmisten arkea. Ravintoloista haetaan piristystä arkeen. Ruuhkavuosia eläville perheille ravintolat tarjoavat konkreettisesti apua arjen ruokahuoltoon, mutta myös matalan kynnyksen hengähdyspaikan ja irtioton hektisestä arjesta”, kertoo markkinointipäällikkö Marileea Järnefelt SOK:n Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksesta.

”Tämä näkyy ihan konkreettisestikin S-ryhmän seurusteluravintoloissa, jossa yksi suuri asiakasryhmä viikonloppuisin on juuri perheelliset, jotka tulevat nauttimaan joko koko perheen voimin tai vain puolison kanssa”, sanoo Järnefelt.

Kaipuu kohdistuu monipuolisesti koko ravintolakenttään, mikä kuvastaa ravintoloiden monipuolista roolia ihmisten elämässä. Eniten kaivattiin ruokaravintoloihin viikonloppuisin (71% vastaajista) sekä kahviloihin (64% vastaajista).

Ihmisten kiinnostus makumatkailuun on myös kasvussa.

”Ravintoloilla on merkittävä rooli eri alueiden matkailun vetovoiman kannalta. Ravintoloiden kautta rakennetaan eri kaupunkien ruokaidentiteettiä ja edesautetaan ruokaturismia tukevien tapahtumien syntyä”, sanoo Järnefelt.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia odotuksia ravintoloille tulevaisuudessa on. Vastaukset tukevat ajatusta, että ravintolassa käynnillä on ruokaa laajempi vaikutus yksilön hyvinvointia kasvattaviin tekijöihin. Vastauksissa korostui selkeästi huomioiva ja henkilökohtainen palvelu sekä rento ja kiireetön yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa. Lisäksi odotukset kohdistuvat eri tilanteisiin sopiviin maukkaisiin ruokiin – kepeistä lounaista juhlaviin kolmen ruokalajin illallisiin. Vastauksista nousi esiin myös tunnelmatekijät ja viihteellisyys – hyvän ruuan ohella moni toivoo nauttivansa ravintoloissa mm. kauniista kattauksista, inspiroivasta miljööstä sekä elävästä musiikista.

Tietoa tutkimuksesta

Kohderyhmä: 20.000 hengen satunnaisotos 2 vuoden aikana S-ryhmän ravintoloissa asioineista täysi-ikäisistä ja suomenkielisistä asiakasomistajatalouksien jäsenistä.

Toteutustapa: Web-tiedonkeruu, sähköpostikutsu (20 000 kpl) 20.-27.5.2021

Vastaajamäärä: N=1869, vastausprosentti 9,3 %