Tutkimuksessa löydettiin kuusi erilaista ostotyyliä, jotka kuvaavat sitä, millaisia eri ruokien yhdistelmiä yleisimmin löytyy ostajien ruokakoreista. Tutkijat tarkastelivat ostotyylien ruokamenoja ostodatan pohjalta ja hiilijalanjälkeä Luonnonvarakeskuksen aineiston pohjalta.
Eläinperäistä ruokavaliota painottavien kotitalouksien ostoskoreissa painottuvat maito- ja lihatuotteet. Tämän ostostyylin ruokaostosten hiilijalanjälki oli suurin. Helppoutta arvostavien sekä valmisruokia suosivissa kotitalouksissa hiilijalanjäljet olivat ostotyylien keskitasoa. Runsasenergisen ruoan suosijan ostoskorissa on muita reippaammin herkuttelutuotteita. Hiilijalanjälki on ostotyylien keskitasoa, mutta ravitsemuksellisesti ostokori ei ole optimaalinen.
Perinteisessä ostotyylissä painottuvat muun muassa jauhot, perunat, punainen liha ja rasvaisemmat maitotuotteet. Tässä ryhmässä kuluu vähemmän kasviksia ja kuituja sisältäviä ruokia. Perinteisiä ruokia ostoissaan painottavat käyttivät ruokaostoksiin vähemmän rahaa kuin muita ruokia painottavat. Kyseessä on energiatiheitä ja edullisia ruokia suosiva, ei niinkään hiilijalanjäljeltään pieniä ruokia suosiva ostotyyli. Kasvipainotteisesti syövien kotitalouksissa oli selkeästi pienin hiilijalanjälki.
”Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että eläinpainotteista, valmisruokia tai runsasenergisiä ruokia suosivilla ei ole taloudellista estettä siirtyä kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Perinteistä ostotyyliäkin suosivien ruokakorin ravitsemuksellinen laatu paranisi kasvipainotteista ruokaa lisäämällä, mutta heidän mahdollisuuttaan siirtyä kasvipainotteiseen ruokavalioon tulisi tutkia lisää”, arvioi Jelena Meinilä, ravitsemustieteen dosentti Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta.
Yhä useampi suomalainen punnitsee ruokaostoksiaan nyt tarkemmin
Tutkimus osittain vahvistaa aiempia LoCard-tutkimuksissa tehtyjä havaintoja siitä, että kotitalouden tulot eivät ole esteitä kestävämpien ruokavalintojen tekemiselle. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuodelta 2018. Nyt inflaation vaikutuksesta ja kiristyneestä taloustilanteesta johtuen yhä useampi suomalainen joutuu punnitsemaan ruokaostoksiaan tarkemmin.
”Vastuullinen voi olla myös omalle kukkarolle, terveydelle ja ympäristölle fiksu valinta. Vastuullisuus ei tarkoita välttämättä kallista. Tämä näkyy esimerkiksi kauden kasviksissa tai vaikkapa juuri nyt sesongissa olevissa kotimaisissa juureksissa. Näemme, että kuluttajat siirtyvät nyt edullisempiin vaihtoehtoihin. Myös kestävämmistä ruokavalinnoista löytyy eri hintaluokista sopivia vaihtoehtoja”, sanoo päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho S-ryhmästä.
”Osuuskauppana meille on tärkeää pitää ostoskorin hinta mahdollisimman edullisena jatkossakin, jotta fiksujen valintojen tekeminen on mahdollista kaikille”, Päällysaho jatkaa.
Kotitalouden ruokamenoja, hiilijalanjälkeä, terveellisyyttä ja kotimaisuusasetta voi seurata myös S-mobiilin Omat ostot -palvelun Hintavertailijasta, Hiili-, Ravinto- ja Kotimaisuuslaskureista. Hiilijalanjälkilaskuria on kehitetty yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja Ravintolaskuria Suomen eturivin ravitsemustieitelijöiden kanssa.
LoCard-hankkeessa tehdään kansainvälisesti uraauurtavaa ruokatutkimusta S-ryhmän datalla
Tutkijat perehtyivät lähes 30 000 S-ryhmän asiakasomistajan ostodataan vuonna 2018. Ostoille määritettiin hiilijalanjäljet Luonnonvarakeskuksen tuottamaan aineistoon pohjautuen. Näiden perusteella arvioitiin LoCard-tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien ostosten hiilijalanjälkeä ja kustannuksia.
LoCard on Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston koordinoima tutkimushanke, jossa tehdään kansainvälisestikin ainutlaatuista ruoankäytön ja elintapojen tutkimusta S-ryhmän ostodataa ja asiakasomistajille toteutettuja kyselyitä hyödyntäen. S-ryhmän tarjoama data on luovutettu yliopistojen tutkimusta varten asiakasomistajien suostumuksella. Yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse tutkimuksen rahoittamisesta tai taloudellisesta tukemisesta. S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on, että kaupparyhmässä myydystä ruoasta 65 prosenttia on kasvipohjaista vuonna 2030. Kauppa voi rohkaista, tarjota vinkkejä ja vaihtoehtoja asiakkailleen.
Lisää LoCard-tutkimuksesta
Artikkeli:
Meinilä J, Hartikainen H , Tuomisto HL, Uusitalo L, Vepsäläinen H , Saarinen M, Kinnunen S, Lehto E, Saarijärvi H, Katajajuuri J-M, Erkkola M, Nevalainen N, Fogelholm M. Food Purchase Behavior in a Finnish Population: Patterns, Carbon Footprints and Expenditures. Public Health Nutrition 2022.
Yhteystiedot:
Sampo Päällysaho, päivittäistavarakaupan johtaja, S-ryhmä, sampo.paallysaho(at)sok.fi, p. 0107680655
Jelena Meinilä, ravitsemustieteen dosentti, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto, jelena.meinila@helsinki.fi, puh. 040 755 8356, https://locard.fi/
