Työhön perehdyttämisellä uusi työn­te­ki­jä op­pii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ih­mi­set sekä omaan työtehtävään liit­ty­vät odo­tuk­set. Perehdytys on myös työturvallisuusasia. Jenni Kavander, Satu Koski ja Mira Wiman ovat Suur-Seudun Osuuskaupan perehdytysammattilaisia: valmentaja-titteleillä työskentelevät naiset ovat kokopäiväisiä perehdyttäjiä, jotka vastaanottavat kaikki uudet työntekijät SSO:n S-market-, Sale- ja ABC-ketjuihin.

Marketpuolen valmentajilla Sadulla ja Miralla on kummallakin vastuullaan viitisentoista toimipaikkaa, ja Jennillä on kuusi yksikköä kierrettävänään. Uudenlainen perehdyttämisen konsepti käynnistyi SSO:ssa joulukuussa. Alkuun valmentajien toimet oli suunniteltu hoidettavaksi omien päätoimien ohella, mutta pian käytäntö osoitti, että perehdyttäjän työn tekeminen vaatii aivan täysipäiväisen panostuksen.

– Joskus saattaa tulla päiviä, jolloin ei ole perehdytettäviä, ja silloin voi tehdä työvuoroja meidän toimipaikoissa. Olemme kaikki olleet S-ryhmässä töissä jo pitkään, ja perinteinen työ kentällä sujuu meiltä milloin vain, Satu toteaa.

Kolmikko pitää tiiviisti yhteyttä perehdytysasioissa. He esimerkiksi tuottavat yhdessä koulutusmateriaaleja sekä sisältöjä SSO:n somekanaviin.

Kesätyökausi pitää kiireisenä

Näihin aikoihin useat kymmenet kesätyöntekijät ovat aloittamassa ja paikoin jo aloittaneetkin työt myös SSO:n toimipaikoissa. Jokainen uusi työntekijä pääsee Jennin, Sadun tai Miran tyypillisesti kahden päivän mittaiseen perehdykseen, joka toteutetaan yksilöllisesti kunkin lähtötason ja muiden tarpeiden mukaisesti.

– Käymme läpi kaikki työssä tarvittavat sovellukset ja järjestelmät sekä varmistamme, että uudella työntekijällä on työssä tarvittavat luvat, kuten ikärajapassi. Lisäksi tutustumme alustavasti asioihin, jotka uuden työntekijän esihenkilö tulee tuonnempana käymään hänen kanssaan kattavammin läpi. Nämä liittyvät esimerkiksi työsopimukseen ja työturvallisuuteen sekä tietenkin varsinaisiin työtehtävin toimipaikassa. Olemme tietysti mukana tutustuttamassa tulijoita uusiin työkavereihin, Satu kertoo.

Valmentajien osuuden jälkeen tulijat ottaa huomaansa SSO:n toimipaikoissa työskentelevät kollegat, jotka ovat suorittaneet Salon Seudun Ammattiopistossa työkummikoulutuksen. He – muiden kollegoiden ohella – jatkavat uusien työkavereiden perehdytystä arkeen ja käytäntöihin varsinaisella työpaikalla.

Yksilöllinen perehdytyssuunnitelma

Hyvä perehdytys ei saa olla vain kliseemäinen sanapari. Sille on oltava katetta, joka edellyttää asiaan paneutumista ja suunnitelmallisuutta. Jennin mielestä hyvä perehdytys sisältää rentoa tunnelmaa ja hyvin suunnitellut, olennaiset sisällöt – ei liikaa asiaa liian tiiviiseen hetkeen.

– Ensimmäinen työpäivä uudessa työpaikassa on aina jännittävä aivan kaikille. Nuorta työntekijää täytyy olla vastassa, kun hän saapuu töihin ensimmäistä kertaa: on mukava aloittaa sillä, että tulija tietää, että uudessa työpaikassa on joku häntä odottamassa.

– Valmentajana teen aina perehdytyssuunnitelman jokaiselle työntekijälle. Ennen uuden työntekijän tapaamista laadin perehdytyssuunnitelmaan alustavan version ensimmäisistä päivistä. Tavattuani ja keskusteltuani uuden työntekijän kanssa minulla on käsitys esimerkiksi siitä, mikä on hänelle parhain tapa oppia, Jenni avaa.

Rennosti uuteen työpaikkaan

Uuden työntekijän ja valmentajan välinen tutustuminen on tärkeää. Jenni peräänkuuluttaa sitä, että avainasia näissä päivissä on rento tunnelma. Työtovereihin tutustumisen merkitystä heti ensimmäisinä työpäivinä ei voi liikaa korostaa.

Sillä on eroa, onko työhön perehdytettävä työelämän untuvikko vai onko hänellä jo työkokemusta taustalla.

– Uudet kesätyöntekijät osaavat kysyä kysymyksiä todella laajasti ja yksityiskohtaisesti. Heille opetetaan asioita ihan alusta alkaen. Kokemusta jo kerryttäneet kesätyöntekijät kysyvät enemmän toimintatavoista ja miten juuri tässä työpaikassa kuuluu tietyt asiat hoitaa, Jenni kertoo.

– Me kaikki ihmiset olemme tietenkin erilaisia. Uusilla työntekijöillä on myös erilainen määrä työkokemusta, ja sillä on olennainen vaikutus kunkin perehdytystarpeisiin. Varsinkin kokemattomille esimerkiksi asiakaspalvelu eli se, että asiakas ja heidän palvelemisensa on aina se ykkösjuttu, ei ole automaattisesti aina selvä asia. Tai että saako omaa puhelinta pitää mukana työpäivän aikana, Satu täydentää.

Sinnikkäästi, rohkeasti ja positiivisesti

Millaisia ominaisuuksia hyvällä perehdyttäjällä on?

– Pitkäpinnaisuus ja sinnikkyys ovat tärkeitä asioita. Tässä työssä monia asioita joutuu toistamaan useita kertoja. Rauhallisuus ja sosiaalisuus ovat niin ikään tärkeitä luonteenpiirteitä. Tehtävässä tarvitaan myös ihmistuntemusta ja tietynlaista pelisilmää, jotta perehdyttäjä huomaa, kuinka uusi työntekijä sisäistää uudet tiedot, Satu luettelee.

– Perehdyttäjän pitää olla myös rohkea, positiivinen sekä helposti lähestyttävä, Jenni jatkaa.

On muistettava, että uuden työntekijän perehdyttäminen on koko työyhteisön asia – ei vain siihen ensisijaiseen tehtävään nimetyn henkilön. Kun koko työporukka ottaa tulijan hyvin ja opastavasti vastaan, joukkoon sisään pääseminen ja työtehtävien omaksuminen sujuu nopeasti.

– Muistutamme myös aina tulijoita, että ”vanhoilta” työntekijöiltä kannattaa kysyä, koska he ovat kokeneita. Ja onhan auttaminen eli tiedon jakaminen myös kunnianosoitus heille!, Satu huomauttaa.