Koronakevät toi tullessaan isoja haasteita ihmisten perusarkeen. Yrityksiä on konkurssiuhan alla ja työntekijöitä lomautettu. Asiantuntijoille etätyöstä tuli nopeasti arkea, mikä on haastanut oppimaan uutta, etätyön ja oman työn johtamisesta. Kodin ja työelämän yhteensovittamista on harjoiteltu monissa perheissä. Huoli terveydestä tai taloudellisesta toimeentulosta voi aiheuttaa ahdistusta ja ristiriidat perheessä kärjistyä. Yksinäisyys lisääntyi. 

Poikkeustilanne on testannut resilienssiä – kykyämme sopeutua yllättävään muutokseen – ja positiivisista kriisin esiin nostamista ilmiöistä on saatu hiljaisia signaaleja. Huhtikuun alkupuolella uutisoitiin maapallon päästömäärien vähentyvän merkittävästi liikennemäärien vähentyessä, ja esimerkiksi Kiinan suurkaupungeissa oli nähty sininen taivas ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Moni on pysähtynyt miettimään, millä tavoilla voimme kriisin jälkeenkin vaikuttaa maapallon hyvinvointiin. 

Kriisi on vahvistanut yhteisöllisyyttä. Naapurit ja läheiset avustavat toisiaan kaupassa käynnissä. Vaskivuoren lukion kamarikuoro julkaisi 26.3. YouTubessa kuoron virtuaalisesti rakentaman Pelottomien riemulaulun, jota on katsottu pelkästään YouTubessa yli 150 000 kertaa. Laulu on valanut ihmisiin uskoa. Myös kerrostalojen parvekkeilla on tehty yhteislauluesityksiä – ja vedetty parvekejumppia. 

Kriisitilanne pakottaa luovuuteen. Tämä näkyy esimerkiksi verkkokauppojen ja kotiinkuljetuspalveluiden nopeana kehittymisenä. Hakola Huonekalu Oy on avannut verkkokauppansa ilmaiseksi muidenkin suomalaisten design-tuotteiden myyntikanavaksi, suomalaisia virtuaalimuseoita on jo toistakymmentä, ja Bob the Robot -mainostoimisto rakensi virtuaalisen digibaarin. 

S-ryhmän osuuskaupoille asiantuntijapalveluita tuottavalla SOK:lla on tapahtunut niinkään hyviä asioita kriisin tiimellyksessä. Luovia ratkaisuja on etsitty esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa, ja opit hyödyttävät jatkossakin. Myös normaali influenssaepidemia on jäänyt nimelliseksi hyvän hygienian vuoksi, ja uusia virtuaalisia tapoja sosiaalisiin kohtaamisiin on kehitetty työmatkustamisen jäädessä sivuun. Viime vuosina käyttöön hitaasti otetut digitaaliset työvälineet tulivat käytännössä yhdessä yössä SOK:lla kaikkien aktiiviseen käyttöön, ja kulttuurimme muuttuu tässä todennäköisesti pysyvästi.

Kokemus ja näkemykset etätyöstä ovat muuttuneet organisaatiossamme positiivisemmiksi. Työ on ollut erittäin tehokasta ja tuottavaa, ja työn keskeytykset ovat vähentyneet, mikäli kotitoimiston puitteet ja lastenhoitotilanne on ollut järjestyksessä. Työn joustoja hyödynnetään paremmin, kun työn tekeminen ei ole paikasta riippuvaa, ja teknologiset ratkaisut luovat mahdollisuuksia työn monimuotoisuudelle.

Yhteisöllisyys on vahvistunut meilläkin, ja yhteisen päämäärän tunne on korostunut. ”Me selviämme tästä yhdessä” -ajattelu on ollut omiaan rikkomaan raja-aitoja ja siiloja eri tiimien ja yksiköiden välillä. Organisaatiossamme on lähdetty kehittämään erittäin nopeasti ja ketterästi eri yksiköiden asiantuntijoiden yhteistyöllä innovatiivisia ratkaisuja ja palveluja esimerkiksi mainitun verkkokaupan piiriin. 

Ristiriidat, jotka ovat isossa organisaatiossa ominaisia yksiköiden välisessä yhteistyössä, ovat vähentyneet. Yhteisistä onnistumisista hienoja esimerkkejä ovat syökotona.fi-palvelu ja ruoan tilaaminen ABC:llä mobiilisti suoraan parkkipaikalle. Palvelut ovat syntyneet lyhyessä ajassa, ideasta suoraan toteutukseen -mallilla ilman liikaa etukäteissuunnittelua ja raskasta projektointia. Asiakaslähtöisyys ja yhteinen liiketoimintatavoite ovat kaikilla kirkkaana mielessä. Henkilöresurssejakin on joustavasti siirretty yksiköiden välillä, ja ihmiset ovat siirtyneet virtuaalisen perehdytyksen kautta työskentelemään sinne, missä käsipareja on kriisin hoidossa eniten tarvittu.

Taloudellista vahinkoa syntyi tänä keväänä ja syntyy edelleen, se on selvä. Muutos on ollut osalle asiantuntijoistamme myös kuormitustekijä. Kriisistä tulisi kuitenkin ottaa kaikki mahdollinen oppi ja hyöty irti ollaksemme jatkossa entistäkin vahvempia, joustavampia ja innovatiivisempia. Kriisi on mahdollistanut organisaation yhteisen kehittymisen ja yhteisen suunnan löytymisen. Vanhoissa periaatteellisuuksissa pyristeleminen on unohtunut. Tämä, jos mikä, varmistaa S-ryhmän menestymisen myös tulevaisuudessa, vahvalla arvopohjalla ja inhimillisesti.