Luontokadon pysäyttämisen on noussut näkyväksi teemaksi. Se ei silti vielä riitä, vaan päämääränä on lisäksi oltava biologisen monimuotoisuuden elvyttäminen. Myös S-ryhmä on nostanut luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteekseen. Siksi etsimme tutkijoiden kanssa keinoja luontohaittojen mittaamiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi.

Kanadan Montrealissa järjestetään joulukuussa YK:n luontokokous, COP15, joka keskittyy luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin suojeluun ja elvyttämiseen. Kokouksen tavoite ei ole vähäinen, sillä tarkoitus on saada aikaan oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen sopimus luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Erityisen hienoa on, että keskustelu on kääntynyt siihen, ettei luontokadon pysäyttäminen enää yksistään riitä. Nyt ajatuksena on, että meidän olisi saatava luonto elpymään vuoteen 2030 mennessä.

Myös EU on nostanut aiheen tapetille: Sen biodiversiteettistrategian tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi tavoitteena on, että biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä. Niinpä strategiassa on 17 tavoitetta, joissa tähdätään esimerkiksi suojelupinta-alan kasvattamiseen, vesistöjen ennallistamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Luonnon monimuotoisuudella on keskeinen merkitys ruoan tuotannolle, puhtaan veden saannille sekä ihmisten ja eliöiden hyvinvoinnille. Näin ollen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on merkittävä uhka ihmiskunnalle ja ympäristölle. Monimuotoisuuden kaventuminen on samalla riski myös yrityksille ja niiden liiketoiminnalle.

Me S-ryhmässä tavoittelemme luonnon monimuotoisuuden varmentamista niin omassa toiminnassamme kuin myymiemme tuotteiden ja käyttämiemme palveluiden arvoketjuissa. Toimimalla yhdessä voimme vaikuttaa maiden ja metsien kestävään käyttöön sekä huolehtia vesialueiden hyvinvoinnista ja vesien eliöstöstä. Samalla rakennamme kestävää ruokajärjestelmää.

Kun puhumme luonnon monimuotoisuudesta, tarkoitamme sillä kestävän kulutuksen edistämistä, vaikutusten ja päästöjen minimointia sekä suojelutoimien vahvistamista. Ilmastonsuojelun lisäksi keskeisiä asioita ovat tekemämme ilmastotyö ja kierrätys. Käytännön toimia ovat olleet tekemämme kalalinjaus, metsäkatolinjaus ja sen osana linjaukset metsäkadon kannalta kriittisille raaka-aineille.

Olemme nostaneet voimakkaasti esille myös hävikin vähentämisen sekä ilmastoviisaan syömisen ja hiiliviljelyn edistämisen. Hiiliviljely tai regeneratiivinen, uudistava viljely tuo hyötyjä niin maaperälle, ilmastolle kuin peltojen vesitaloudelle. Vesivastuullisuuden kehittäminen onkin osa luonnon monimuotisuustyötämme.

Omassa toiminnassamme on tärkeää ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon toimipisteverkostomme osalta. Sen vuoksi teemme luontokartoituksia ennen hankkeiden aloitusta ja huolehdimme rakentamisen sekä toiminnan aikaisten vaikutusten minimoinnista. Ekologisen kompensaation tielle emme ole vielä lähteneet, mutta ehkä tulevaisuudessa tämäkin on osa työkalupakkiamme.

Yrityksille luonnon monimuotoisuus näyttäytyy vielä melko epämääräisenä kokonaisuutena ja sen edistämiseen on hankala tarttua, kun kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa. Yksi syy on myös se, että monimuotoisuuden mittaaminen on varsin hankalaa verrattuna esimerkiksi ilmastovaikutuksien ja hiilidioksiditonnien mittaamiseen. Tavoitteita ei osata asettaa, kun biodiversiteettiä on vaikea mitata ja vaikutuksia hankala konkretisoida.

Me tartuimme talvella tähän haasteeseen ja käynnistimme yhdessä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kanssa hankkeen S-ryhmän luontohaittojen arvioimiseksi ja laskemiseksi. Lisäksemme hanketta rahoittaa Sitra.

Tutkimushankkeessa tavoittelemme mallia, jonka avulla ymmärrämme luontohaittamme ja jota hyödyntämällä voimme ottaa askelia haittojen pienentämiseksi. Toivomme myös, että tämä tutkimustyö ja laskentamalli hyödyttävät yrityksiä ja organisaatioita laajemminkin, sillä planeettamme tarvitsee jokaisen ihmisen ja yrityksen sitoutumista tähän työhön.