”Luonto on luonut maisemaan monipuolisuuden, mutta ihmisellä on intohimoinen taipumus yksinkertaistaa sitä.”

-Rachel Carlson

Sitaatti on kirjasta ”Äänetön kevät”, joka julkaistiin vuonna 1962. Kirja nosti esille ihmisen negatiiviset vaikutukset luontoon. Kirjan teema nousi esille viime viikolla, kun keskustelimme luonnon monimuotoisuudesta kahvikupin ääressä. Aihe tuntui hyvin ajankohtaiselta edelleen lähes 60 vuotta myöhemmin.

Vuodesta 2020 odotetaan luonnon monimuotoisuuden supervuotta. Vuoden aikana uudistetaan luonnon monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen sopimus ja luodaan uusi kunnianhimoinen suunnitelma seuraavalle vuosikymmenelle. Myös yrityksien rooli korostuu tavoitteiden luomisessa.

Käsitteenä luonnon monimuotoisuus on vaikea ymmärtää, vaikka se on periaatteessa paljon konkreettisempi kuin esimerkiksi ilmastonmuutos. Kyse on luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä. Tässä valossa onkin kummallista, miten vähän aiheesta puhutaan niin mediassa kuin yrityksissä. Luonnon monimuotoisuus on yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Toistaiseksi luonnon monimuotoisuus esiintyy harvojen yrityksien vastuullisuusohjelmissa tai tavoitteissa. Yrityksillä kuitenkin on linjauksia, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen. Kaupan alan yritykset ovat sitoutuneet käyttämään tuotteissaan esimerkiksi vastuulliseksi varmennettuja raaka-aineita. Monelta löytyvät omat linjaukset palmuöljyn, soijan, puuvillan ja kalojen vastuullisuuden varmentamiseksi. Näin myös meillä S-ryhmässä.

Nämä linjaukset vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen, mutta vaikutusten mittaaminen on vielä lasten kengissä. Pystymme mittaamaan helposti esimerkiksi, mikä osuus puuvillasta on vastuullisesti tuotettua, mutta puuvillatuotannon vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on vaikeampi mitata. Tällä hetkellä mittaaminen keskittyy yksittäisiin tuotteisiin tai raaka-aineisiin. Sen sijaan yhdenmukaiset mittarit, joilla voidaan arvioida yrityksen kokonaisvaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen puuttuvat täysin. Verrataan esimerkiksi ilmastoasioihin: päästöjä seurataan hiilidioksidiekvivalenttitonneina, jolloin eri päästöjä voidaan yhteismitallistaa. Sama mittari toimii niin kaupan alalla kuin raskaassa teollisuudessa.

Syksyllä 2019 luonnon monimuotoisuudesta keskusteltiin Madridissa European Business and Nature -kokouksessa, jossa mekin olimme mukana. Madridissa kävi selväksi, että moni yritys haluaisi toimia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, mutta keinot vielä puuttuvat. Toisaalta kokous antoi toivoa. Vaikka kaikki ei vielä ole valmista, olemme kaupparyhmänä oikealla polulla. Oman toiminnan osalta voimme esimerkiksi poistaa haitallisia vieraslajeja kiinteistöjemme piha-alueilta, mutta todellisuudessa suurimmat vaikutukset ovat tuotteiden ja palveluiden hankintaketjuissa, jossa raaka-aine volyymit ovat suuret ja monesti hankinnat ulottuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta riskialueille. Kumpaakin tarvitaan.

Kahvikupin ääressä maailma näyttäytyi ensin kovin harmaalta. Keskustelun edetessä huomasimme, ettei tilanne ehkä sittenkään ole niin synkkä. Aiheen ymmärtäminen helpottaa havaitsemaan jo tehdyt toimenpiteet. Yhtä lailla se tuo paremmin esille niitä mahdollisuuksia, joita nurkan takana odottaa. Nykyisten linjausten lisäksi tarkastelemme tulevaisuudessa tarkemmin omia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen niin omassa toiminnassa kuin hankintaketjussa.

Meillä on paljon odotuksia luonnon monimuotoisuuden supervuodelta!