Enpä odottanut viime keväänä opintoihin pyrkiessäni, että seuraavan vuoden aikana pääsisin niin monen uuden ja tutummankin kollegan kanssa vaihtamaan innostavia ajatuksia verkostoitumisesta.

Olin jo joitakin vuosia pohtinut palvelumuotoilun opintoja ja kun mahdollisuus tuli suorittaa muotoilijan ylempi AMK-tutkinto töiden ohessa, pohdin toki sitä, millaisilla keinoilla opinnot saisin sopimaan kokoaikaiseen työhön. Oman esihenkilöroolin kautta mietitytti ajankäytön sovittaminen ja se, miten käytännössä peilaisin opintojani työhöni – työelämälähtöinen opinnäytetyökin, kun tulisi tehdä. Murehtiminen sen osalta osoittautui kuitenkin pian turhaksi, sillä olen saanut osakseni tukea omalta esihenkilöltäni ja kollegoiltani alkumetreiltä lähtien. Henkilöstöpäällikkömme kautta nappasin myös innostavan opinnäytetyön aiheen, jonka kautta pääsin hyödyntämään oppeja käytännön tasolla.

Etätyövuonna on tullut sekä töiden että opintojen kanssa touhuttua pitkälti etänä, ja etätyö mahdollistikin työpäivän jälkeen virtuaaliselle koulun penkille hyppäämisen jouhevasti. Se on sallinut päivän virkistäytymistauon ulkona luonnossa työpäivän ja opintojen välissä. Samoin liukuva työaika on antanut vapauden suunnitella tämän kombon kokoamista tehokkaasti.

Arkipäivän konkretian yhdistäminen opintojen teoriaan sujui sulavasti

Ajankohtaisten ilmiöiden läpikäynti opinnoissa avasi uusia merkityksiä omaan työrooliin, kun oman yrityksen viestinnässä näkyviä aiheita pääsi tarkastelemaan eri näkökulmista. Samalla mahdollistui opinnoissa käytyjen keskustelujen vieminen takaisin kollegoilleni. Sain myös rohkeutta kokeilla uusia asioita oman tiimin kesken. Etätyön myötä oli keksittävä uudenlaisia tapoja ideoida ja työskennellä tiimin kanssa, ja opinnoista sain rohkeutta testata heidän kanssaan erilaisia yhteistyön työkaluja. Jotkin työkalut toimivat hyvin koulussa, mutta eivät meillä töissä, ja toiset taas jäivät meille käyttöön. Tärkeintä oli kuitenkin avoin uuden kokeilu.

Toisaalta oman toimintaympäristön asioiden peilaaminen teoreettisella tasolla opinnoissa antoi mahdollisuuden kyseenalaistaa tuttuja toimintamalleja toiminnan kehittämiseksi. Opinnot antoivat tällä tavoin uutta syvyyttä omaan arkityöhön.

Meillä on jatkuvasti tarjolla tilaisuuksia ammattikoulujen työssäoppimiseen. Jatkossa harjoittelijoidemme sekä omien tiimiläisten opintojen tukeminen on tämän kokemuksen myötä entistä luontevampaa, kun itse todella ymmärtää niitä vaateita, joita opinnot tuovat.

Opinnäytetyön kautta tuli kokemus siitä, että pystyn jättämään aidosti oman kädenjälkeni työyhteisöön

Opinnäytetyössäni kutsuin asiakaspalveluyksiköiden tiimivetäjiä mukaan kehittämään sparriverkostoa, jonka tarkoituksena olisi tukea verkostoon kuuluvien esihenkilöroolia ja oman vastuualueen toimintamallien kehittämistä. Sparriverkoston tavoitteena on itseohjautuvasti ja matalalla kynnyksellä päästä jakamaan parhaita käytäntöjä, omia kokemuksia ja hakemaan tukea arkityön ohessa. Opinnäytetyön tuloksena muotoilin konseptin, jolla verkosto käynnistetään toukokuussa 2021.

Tällaiseen verkostoon on jo pidemmän aikaa ollut meillä kiinnostusta, mutta kukaan ei ole rohjennut lähteä verkostoa pystyttämään. Kun pääsin kouluun, totesin, että tässä on oiva paikka opinnäytetyölle. Vaikka olen konseptin kehittäjä, olen myös itse kohderyhmää ja tulen olemaan osa verkostoa muiden esihenkilökollegoideni kanssa.

Opinnäytetyötä varten haastattelin verkostoon mukaan tulevia sekä benchmark-ryhmänä erilaisissa verkostoissa olevia henkilöitä eri puolilta SOK-Yhtymää. Pääsin näin tekemään kevyttä tutustumismatkaa organisaatioon ja verkostoitumaan myös sellaisten yksiköiden esihenkilöiden kanssa, joiden kanssa en vielä ole työvuosieni aikana ollut muutoin juuri tekemisissä.

Verkostoon mukaan tulevilta kyselin heidän toiveistaan ja odotuksistaan ja toisaalta benchmark-ryhmältä pyysin neuvoja ja vinkkejä, mitä ottaa huomioon verkostoa käynnistäessä. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka innoissaan teemasta oltiin. Usein sain myös lisävinkkejä siitä, kenen puoleen kannattaisi kääntyä saadakseni aiheeseen lisää syvyyttä. Mieltäni lämmitti kohtaamieni työkavereiden aito kiinnostus opintojani kohtaan ja halu auttaa kollegaa opintojen mäessä.

Palaute oli innostavaa ja positiivista

Parasta opinnoissa töiden ohella oli ehdottomasti koko matkan ajan saamani tuki esimieheltäni ja kollegoiltani eri organisaatioissa. Kaikki nuo myöntävät vastaukset, jotka sain haastattelukyselyihini, veivät minua aina aiheessani eteenpäin. Hauskin muisto jäänee pitkäksi aikaa siitä, kun esittelin esimieskollegoilleni ja henkilöstöpäälliköllemme opinnäytetyöni tuloksia legoista kyhäämäni storyboardin avulla. Mietin hieman huvittuneena, kuinka lähestymistapa otetaan vastaan, mutta kaikki samaani palaute oli innostavaa ja positiivista. Se todisti sen, että olen pystynyt opintojeni kautta tuomaan jotain uutta omaan työympäristööni, joka toivottavasti lähtee elämään omaa elämäänsä tulevaisuudessa. Tähän en olisi pystynyt ilman kaikkea sitä tukea, jota matkan varrella sain.

Opinnot toivat siis niin uusia tuttavuuksia ja tukea työyhteisöltä kuin uusia ajatuksia omaan työhön ja palkanlaskennan prosessiemme kehittämiseen. Oppiminen ei lopu ikinä, jos sille vain antaa mahdollisuuden.