Mene Etusivulle
Haku
Mene Etusivulle
Haku
6.11.2026

Luontokokouksen jälkipyykki: on aika siirtyä tiedosta tekoihin

Yritysten ei kannata odottaa täydellistä dataa, sääntelyä tai poliittisia päätöksiä – luontotyössä on tärkeä ryhtyä toimiin nyt. Näin todettiin UN Global Compact Suomen ja S-ryhmän 5.11. järjestämässä tilaisuudessa Luontokokouksen jälkipyykki – mitä yritysten pitää ymmärtää?
paneelikeskustelu keskustelijoita pöydän ympärillä
Tilaisuudessa käytiin läpi Jerevanin YK:n luontokokouksen antia yritysten näkökulmasta, ja siellä puhuivat UN Global Compact Suomen pääsihteeri Maria Sangder ja ohjelmapäällikkö Netta Honkanen, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sekä nuorisodelegaatti Anton Riihelä. Ympäristöneuvos ja Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toi keskusteluun neuvottelupöydän näkökulman. Tilaisuus oli osa S-ryhmän Iso juttu -kumppaniyhteistyötä.Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella yksi suurimmista globaaleista kestävyyshaasteista. Yrityksiltä odotetaan luontovaikutusten arviointia, luontoriskien hallintaa ja haittojen vähentämistä sekä luontoon liittyvien näkökulmien viemistä päätöksentekoon.

Katso tallenne: Luontokokouksen jälkipyykki – mitä yritysten pitää ymmärtää?

Marina von Weissenberg kiteytti luontokokouksen tuloksia: vuodelle 2030 asetettujen tavoitteiden ja käytännön toimien välillä on yhä merkittävä kuilu. Olikin tärkeää, että maat sitoutuivat luontokokouksessa vauhdittamaan toimeenpanoa geopoliittisesti haastavasta tilanteesta huolimatta.”On tärkeää, että yrityksissä on kyky nähdä tarpeeksi pitkälle ja että luontotyöhön liittyvät päätökset nähdään investointeina, joilla on pidempi takaisinmaksuaika ja jotka luovat tulevaisuudenkestävää liiketoimintaa”, sanoi Maria Sangder.Nuorisodelegaatti Anton Riihelä kannusti yrityksiä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, jotta luonto ei jää muiden teemojen jalkoihin.”Luontokeskusteluun tarvittaisiin monipuolista ääntä. Kaikki liiketoiminta on kuitenkin suoraan ja epäsuoraan riippuvaista luonnosta. Yritykset voivat osoittaa, että luontotoimet ovat yhteinen liiketoiminta- ja hyvinvointikysymys, eivätkä luonnonsuojelun ja elinkeinoelämän vastakkainasettelua”, Riihelä totesi.Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset näkyvät jo nyt esimerkiksi ruoantuotannossa ja vaikuttavat toimitusketjuihin. ”Isona suomalaisena toimijana kannamme vastuuta siitä, millaisen jäljen jätämme tuleville sukupolville. Yksikään toimija ei kuitenkaan voi ratkaista asioita yksin, sillä luontojalanjälki muodostuu koko arvoketjussa. Mukaan yhteistyöhön tarvitaan päättäjiä, kuluttajia ja kumppaneita. Siksi meillä on Iso juttu -kumppaniyhteistyö, jonka kautta etsimme keinoja yhdessä”, S-ryhmän Nina Elomaa sanoi.UN Global Compact Suomen Netta Honkanen kannusti aloituspuheenvuorossaan yrityksiä aloittamaan työn olennaisimmista riskeistä ja vaikutuksista ilman täydellistä arvoketjudataa. ”Jerevanissa oli vahva tunne siitä, että yrityksen tekemiset nähdään avainratkaisijoina. Kokouksessa oli paljon kiinnostusta pohjoismaisille ja suomalaisille ratkaisuille, ja oli hienoa, että suomalaisyritykset näkyivät”, Honkanen totesi.

Tilaisuuden vinkit yrityksille

  • Laske luontojalanjälkesi. Tunnista yrityksesi olennaisimmat luontovaikutukset ja -riippuvuudet.
  • Tee skenaariotyötä. Ilmastoon, luontoon, veden riittävyyteen, huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvät kysymykset kytkeytyvät toisiinsa.
  • Älä tyydy pelkkään raportointiin. Laadi yrityksellesi siirtymäsuunnitelma olennaisista toimista.
  • Tartu toimeen. Aloita nykyisillä tiedoilla.

Lisätietoja yrityksille

Yritysten luontojalanjäljen laskentaan avoin työkalu – vauhdittaa luontotyön käynnistämistäLuontojalanjälkimalli ja tietokanta Jyväskylän yliopiston sivuilla – BIOVALENT: Biodiversity Footprint Database Lue lisää Iso juttu -kumppaniyhteistyöstäLue UN Global Compact Suomen sivuilta: 6 asiaa, jotka yritysten kannattaa tietää YK:n luontokokouksen tuloksista

KATEGORIAT

  • Vastuullisuus

Sinua saattaisi kiinnostaa