8.12.2023
Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys
Tiedätkö, mikä on maailman käännetyimpiä asiakirjoja?YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää 75 vuotta. Kansainvälinen yhteisö viettää ihmisoikeuksien päivää joka vuosi 10. joulukuuta. ”Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa julistetaan ne luovuttamattomat oikeudet, jotka jokaisella ihmisellä on riippumatta rodusta, ihonväristä, uskonnosta, sukupuolesta, kielestä, poliittisista tai muista alkuperistä, omaisuudesta, syntyperästä tai muunlaisesta asemasta.” Päivää on vietetty vuosittain alkaen vuodesta 1948, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen Mitä ihmisoikeuksilla on sitten tekemistä yritysten kanssa? Aika paljonkin. Yrityksillä on vaikutuksia ihmisiin ja sitä kautta heidän oikeuksiinsa. Meillä ihmisoikeusvaikutuksemme liittyvät erityisesti omaan henkilöstöömme, asiakkaisiimme sekä hankintaketjujemme työntekijöihin ja yhteisöihin. Meidän odotetaan myös ymmärtävän vaikutustemme luonne. Onko se kielteinen vai myönteinen? Mikäli vaikutukseen liittyy riskejä, tulee meidän ennaltaehkäistä riskien toteutumista. Meitä haastetaan ihmisoikeusrintamalla sidosryhmien toimesta usein ja hyvä niin. Onko Prisman t-paidan Bangladeshissa ommellut työntekijä ollut tietoinen omista oikeuksistaan? Miten pitkää päivää hän joutuu t-paitojemme eteen painamaan? Oikeita kysymyksiä, joihin meillä on oltava vastaus. Olemme sitoutuneet kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja edistämään niiden toteutumista omassa toiminnassamme. Odotamme sitä myös yhteistyökumppaneiltamme esimerkiksi sopimustemme kautta. Lisäksi vaadimme kolmannen osapuolen tehdastarkastuksia, jos tuote tuotetaan sosiaalisen vastuun riskimaassa. Ovatko keinomme sataprosenttisesti veden pitäviä? Vastaus on ei ja meidän on jatkuvasti pyrittävä parempaan – lisättävä vuoropuhelua hankintaketjussa toimijoiden välillä ja parannettava läpinäkyvyyttä. EU:ssa on loppusuoralla käsittelyssä yritysten ihmisoikeus- ja ympäristötyön käytäntöjä koskeva lainsäädäntö. Olemme nähneet EU-tasoisen sääntelyn kannatettavana, koska se luo yhteisiä pelisääntöjä ihmisoikeuksien ympärille ympäristöasiat mukaan ottaen. Sitovat pelisäännöt ovat tärkeitä, koska ihmisoikeuksien kunnioittaman ei voi olla mielipidekysymys. EU:sta vyöryvä lainsäädäntö tarkoittaa myös sitä, että niin ihmisoikeus- kuin ympäristöasiat tulevat päätymään yritysten johdon agendalle eri tavalla kuin aikaisemmin. Riskit bangladeshilaisen tehtaan työntekijälle tai saastumisriski tehtaan ohi virtaavassa joessa nousevat johtoryhmien agendoille ja keskusteluihin. Tämä parhaimmillaan johtaa kestävyysagendan sitomiseen aidosti osaksi yritysten strategioita ja riskien hallintaan. Huonoimmillaan sääntelyn kasvu johtaa rasti ruutuun -harjoituksiin. Tätä kuitenkaan tuskin toivoo päättäjät tai elinkeinoelämäkään. Yhteisen pallomme eteen tarvitaan kaikkien ponnisteluita.
Kirjoittaja
KATEGORIAT
- Näkökulma
