4.7.2013

Kolumni: Yhdeksän viikon odotus

Myönnän olleeni optimisti. Nimittäin siinä, että uuden kodin remontointi sujuu, kunhan remontille on tehty hyvä suunnitelma ja aikataulu. Remontin etenemiseen vaikuttaa kuitenkin yllättävän monta tekijää.

Olen viimeisten yhdeksän viikon aikana alkanut ymmärtämään ihan uudella tavalla millainen urakka remontointi voi oikeasti olla. Alun perin uskoin suunnitelmallisuuden takaavan aikatauluissa pysymisen. Remontin piti valmistua viiden viikon kuluessa. Mistä siis yhdeksän viikon odotus sai alkunsa?Lista on seuraavanlainen: keittiökalusteiden toimitus viivästyi, urakoitsijan työlistalle tuli uusia urakoita, kalusteiden kunnossa oli virheitä, kalusteiden toimitus viivästyi, työntekijät sairastuivat ja remontin edetessä ilmeni uusia korjattavia kohtia. Käytännössä vastaavanlaisia haasteita, mitä kohtaan ajoittain työelämässä.

Urakalla vai tuntipalkalla?

Hyvän suunnittelun lisäksi yksi mielenkiintoinen asia on remonttityön maksamiseen liittyvät kysymykset. Muistan ennen urakoitsijan valintaa kuulleeni hyviä neuvoja siitä, että missään nimessä ei ole kannattavaa sopia työtä tehtäväksi tuntipalkalla. Silloin nämä neuvot vaikuttivat hyvin järkeviltä.Näin jälkikäteen puituna urakkahinta vaikuttikin muuten oikealta ratkaisulta. Sitä emme voineet perheeni kanssa arvata, että huolimatta hienoista ja sanktiolla varustetuista sopimuksista, olisimme urakoitsijan ja tavarantoimittajien aikatauluviidakossa täysin aseettomia. Koska esimerkiksi keittiökalusteiden toimitukseen tuli viivästystä, aiheutti se myös urakoitsijan aikatauluun ongelmia. Urakoitsijalla kun on muitakin työmaita ja rajattu määrä työntekijöitä jaettavaksi.Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta vain lopputuloksella on merkitystä. Ammattitaitoisten ihmisten työnjälkeä on nautinto katsella. Saimme juuri sellaisen saunan ja keittiön kuin halusimme. Tervetuloa myös loft, väripilkut, valo ja avaruus. Pian unohtuu yhdeksän viikon sietämättömän repivä odotus.